Työttömyys http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132402/all Fri, 06 Jul 2018 12:32:17 +0300 fi Työttömät ovat yhä useammin töissä! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257916-tyottomat-ovat-yha-useammin-toissa <p>HYVÄ! Viime päivien uutiset ovat olleet jollain tavalla jopa hauskoja. Tarkoitan uutisia työttömyydestä. Eräässäkin uutisessa kerrottiin, että nykyisin työttömäksi katsotaan henkilö joka on tarkastalujakson aikana ollut töissä vähintään yhden tunnin.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10290514">Yhä useampi työtön keikkailee ja tekee osa-aikatöitä</a>, kertoi YLE hiljattain. Onko henkilö silloin aidosti työtön jos on keikkatöissä, tai osa-aikatöissä. Mielestäni ei ole. Ainakin minä miellän työttömän sellaiseksi henkilöksi joka ei käy lainkaan töissä, &quot;makailee vain kotona...&quot; Selailee netistä työpaikkailmoituksia. Lähettelee työhakemuksia. Ehkä jopa soittelee työnantajille ja kyselee niitä piilotyöpaikkoja joihin otetaan tekijöitä ulkomailta, Euroopan ulkopuolelta.</p><p>Osa-aikatöissä oleva ei siis mielestäni ole työtön vaan osa-aikatöissä. Noin siitä huolimatta vaikka saisi tuolta ajalta soviteltua päivärahaa.</p><p>Hiljattain TV:ssä kerrottiin myös firmasta jolla oli ongelmia saada työntekijöitä siivousalalle. Ulkomailta kuulemma tulijoita olisi mutta työlupien saaminen on ongelma - siihen saattaa mennä jopa vuosi. Eikö tuossa ajassa jo kouluttaisi suomalaisen oppisopimuksella tai muuten?</p><p>Toinen ryhmä johon tekijöitä ei löydy ovat kokit. Ravintola ala kun on hurjassa kasvussa. Tulevaisuutta ajatellen ongelma tietysti on, että emme tiedä minkä alan taitajia jatkossa tarvitaan. Pitäisi ehkä alkaa suuressa mittakaavassa kouluttamaan niin skädämistejä - vai mitä ne oli? (tai siis ovat tulevaisuudessa?)</p><p>Kolmas ongelma on Suomessa lähes kaikkeen vaadittu ylikoulutus. Siivoamaankin päästäkseen pitää melkeinpä korkeakoulututkinto suorittaa - ei sillä niin väliä minkä alan tutkinto, kunhan vain on jollekin alalle &quot;pätevä&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HYVÄ! Viime päivien uutiset ovat olleet jollain tavalla jopa hauskoja. Tarkoitan uutisia työttömyydestä. Eräässäkin uutisessa kerrottiin, että nykyisin työttömäksi katsotaan henkilö joka on tarkastalujakson aikana ollut töissä vähintään yhden tunnin.

Yhä useampi työtön keikkailee ja tekee osa-aikatöitä, kertoi YLE hiljattain. Onko henkilö silloin aidosti työtön jos on keikkatöissä, tai osa-aikatöissä. Mielestäni ei ole. Ainakin minä miellän työttömän sellaiseksi henkilöksi joka ei käy lainkaan töissä, "makailee vain kotona..." Selailee netistä työpaikkailmoituksia. Lähettelee työhakemuksia. Ehkä jopa soittelee työnantajille ja kyselee niitä piilotyöpaikkoja joihin otetaan tekijöitä ulkomailta, Euroopan ulkopuolelta.

Osa-aikatöissä oleva ei siis mielestäni ole työtön vaan osa-aikatöissä. Noin siitä huolimatta vaikka saisi tuolta ajalta soviteltua päivärahaa.

Hiljattain TV:ssä kerrottiin myös firmasta jolla oli ongelmia saada työntekijöitä siivousalalle. Ulkomailta kuulemma tulijoita olisi mutta työlupien saaminen on ongelma - siihen saattaa mennä jopa vuosi. Eikö tuossa ajassa jo kouluttaisi suomalaisen oppisopimuksella tai muuten?

Toinen ryhmä johon tekijöitä ei löydy ovat kokit. Ravintola ala kun on hurjassa kasvussa. Tulevaisuutta ajatellen ongelma tietysti on, että emme tiedä minkä alan taitajia jatkossa tarvitaan. Pitäisi ehkä alkaa suuressa mittakaavassa kouluttamaan niin skädämistejä - vai mitä ne oli? (tai siis ovat tulevaisuudessa?)

Kolmas ongelma on Suomessa lähes kaikkeen vaadittu ylikoulutus. Siivoamaankin päästäkseen pitää melkeinpä korkeakoulututkinto suorittaa - ei sillä niin väliä minkä alan tutkinto, kunhan vain on jollekin alalle "pätevä".

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257916-tyottomat-ovat-yha-useammin-toissa#comments Aikuistyöttömyys Työssäkäynti Työttömyys Työttömyyskorvaus Fri, 06 Jul 2018 09:32:17 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257916-tyottomat-ovat-yha-useammin-toissa
Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan <p>Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.</p><p>Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta &rdquo;ei ole varaa&rdquo; on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.</p><p>Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.</p><p>Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.</p><p>Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta ”ei ole varaa” on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.

Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.

Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan#comments Perustulo Pk-yritykset Työllisyys Työttömyys Thu, 05 Jul 2018 19:23:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan
Työllisyysaste ja työtunnit http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257776-tyollisyysaste-ja-tyotunnit <p>OECD:n sivuilta löytyy niin työllisyysasteita, kuin keskimääräisiä <a href="https://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=ANHRS#">vuosityötuntien määriä</a> maittain. Se mitä meinaan on, että pelkän työllisyysasteen tuijotus on vähän niin ja näin, jos entistä useampi työllinen on osa-aikainen, ja noin yleensäkin ei työllisyys kohene jos samat kansantalouden työtunnit jaetaan yhä useammalle, vaikka ainahan moisella silmänkääntötempulla voi kulloinenkin hallitus <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252635-tyollisyysihmeen-ihmettelya">nostaa omaa häntäänsä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvista 1&amp;2 näkee kuinka Suomi on jäänyt &quot;kilpailijamaista&quot; jälkeen työllisyysasteella mitattuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvissa 3&amp;4 kerroin kunkin maan keskimääräiset työtunnit/työllinen työllisyysasteella, jolloin lukemaksi tuli työtunnit / ikäluokka. Sitähän en tiedä miten työtunnit jakautuvat millekin ikäryhmälle jne, niin LUULISIN, että 15-74 vuotiaiden lukema on lähempänä todellisuutta kuin 15-64. Joka tapauksessa näin mitattuna näyttääkin aika erilaiselta, että kuinka työllistettyjä ihmiset ovat. Suomi meni tasatahtia Ruotsin kanssa 2008 vuoteen, jonka jälkeen Ruotsi porskutti ja Suomi ei niinkään. Sen sijaan jos vertaa Hollantiin ja etenkin Saksaan, niin huikeasti kasvanut työllisyysaste näyttää kehittyneen juurikin vain töitä jakamalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvissa 5&amp;6 jaoin työtunnit väestölle Saksan malliin ja etenkin Ruotsin lukemat nousevat mielikuvitukselliselle tasolle, kun pitää sielläkin kuitenkin opiskellakin välillä, pitää äitiyslomia ja joskus jäädä eläkkeellekin.</p><p>&nbsp;</p><p>Minun silmääni näytti, että Ruotsissa ja Suomessa riittää töitä vain täyspäiväisesti ja loput ovat työttöminä, Saksassa ja Hollannissa töitä riittää kaikille, kun on jaeltu tarpeeksi pieniä työtuntimääriä (2017 työttömyysasteet: Saksa 3,7%, Hollanti 4,8%, Ruotsi 6,7% ja Suomi 8,6%). Se onkin sitten eri juttu, että kumpi on parempi yhteiskunnallisesti jos töitä ei riitä kaikille, onko osa työttöminä vai osa työllisistä palkkaköyhiä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OECD:n sivuilta löytyy niin työllisyysasteita, kuin keskimääräisiä vuosityötuntien määriä maittain. Se mitä meinaan on, että pelkän työllisyysasteen tuijotus on vähän niin ja näin, jos entistä useampi työllinen on osa-aikainen, ja noin yleensäkin ei työllisyys kohene jos samat kansantalouden työtunnit jaetaan yhä useammalle, vaikka ainahan moisella silmänkääntötempulla voi kulloinenkin hallitus nostaa omaa häntäänsä.

 

Kuvista 1&2 näkee kuinka Suomi on jäänyt "kilpailijamaista" jälkeen työllisyysasteella mitattuna.

 

Kuvissa 3&4 kerroin kunkin maan keskimääräiset työtunnit/työllinen työllisyysasteella, jolloin lukemaksi tuli työtunnit / ikäluokka. Sitähän en tiedä miten työtunnit jakautuvat millekin ikäryhmälle jne, niin LUULISIN, että 15-74 vuotiaiden lukema on lähempänä todellisuutta kuin 15-64. Joka tapauksessa näin mitattuna näyttääkin aika erilaiselta, että kuinka työllistettyjä ihmiset ovat. Suomi meni tasatahtia Ruotsin kanssa 2008 vuoteen, jonka jälkeen Ruotsi porskutti ja Suomi ei niinkään. Sen sijaan jos vertaa Hollantiin ja etenkin Saksaan, niin huikeasti kasvanut työllisyysaste näyttää kehittyneen juurikin vain töitä jakamalla.

 

Kuvissa 5&6 jaoin työtunnit väestölle Saksan malliin ja etenkin Ruotsin lukemat nousevat mielikuvitukselliselle tasolle, kun pitää sielläkin kuitenkin opiskellakin välillä, pitää äitiyslomia ja joskus jäädä eläkkeellekin.

 

Minun silmääni näytti, että Ruotsissa ja Suomessa riittää töitä vain täyspäiväisesti ja loput ovat työttöminä, Saksassa ja Hollannissa töitä riittää kaikille, kun on jaeltu tarpeeksi pieniä työtuntimääriä (2017 työttömyysasteet: Saksa 3,7%, Hollanti 4,8%, Ruotsi 6,7% ja Suomi 8,6%). Se onkin sitten eri juttu, että kumpi on parempi yhteiskunnallisesti jos töitä ei riitä kaikille, onko osa työttöminä vai osa työllisistä palkkaköyhiä.

 

 

]]>
3 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257776-tyollisyysaste-ja-tyotunnit#comments Työllisyysaste Työttömyys Työtunnit Tue, 03 Jul 2018 05:31:06 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257776-tyollisyysaste-ja-tyotunnit
Aktiivimalli http://jaanavalle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257758-aktiivimalli <p>Ykyiset aktiivimallit eivät palvele juurikaan ketään. Olen sitä mieltä että jotkut työttömät tarvitsevat aktivointia, mutta työttömiä on niin paljon erilaisia ettei ole mitään järkeä yrittää laittaa heitä samaan malliin. On työttömiä jotka tekevät kaikkensa saadakseen töitä, mutta eivät vain sitä saa vaikka kuinka yrittävät, on työttömiä joita ei voisi vähempää kiinnostaa työnteko, on myös sellaisia joille on tullut monen kotivuoden jälkeen kynnys lähteä kotoa pois vaikka haluaisivat niin eivät pysty, on työttömiä jotka eivät kykene somaattisen tai psyykkisen sairauden vuoksi töihin mutta kuitenkin joutuvat olemaan työttömien joukossa koska eivät pääse muuhunkaan kategoriaan, ym ym.&nbsp;</p><p>Miksi sellaisia työttömiä jotka haluaisivat tai kykenisivät töihin, mutta eivät jaksa hakea töitä tai eivät saa töitä tai joilla on suuri kynnys hakea töitä voisi aktivoida auttaamaan pari tuntia päivässä kerran tai pari viikossa, ihmisiä jotka tarvitsevat apua tai seuraa. He voisivat saada itsekin piristystä siitä että menisi esim vanhuksen seuraksi ja auttaisi häntä vaikka päivittäisessä toiminnassa tai vain keskustelisi hänen kanssaan tai kävisi kaupassa. Tai auttamaan yksinhuoltaja kotiäitiä pääsemään jonnekin yksin ilman lapsia tai olla lapsen seurana, vaihtoehtoja on lukemattomia, on esim paljon yksinäisiä ihmisiä jonka kanssa voisi mennä vaikka leffa tai teatteriseuraksi. Työnhakija saisi tälläisestä käynnistä kulukorvauksen, esim pääkaupunkiseudulla kuukausi matkakortin ja muutaman euron ruokakorvauksen. Tämä voisi auttaa myös mielenterveyskuntoutujaa saamaan elämänlangasta kiinni ja kentis saamaan ystävän jota yksinäisellä ihmisellä ei ole. Näin ehkä työtönkin voisi innostua hakeutumaan vaikka hoitoalan tai muun alan koulutukseen tai innostuisi työnhaussa kun tuntee olevansa tarpeellinen. Tämä palvelu voisi vähentää vaikka yhden kotihoitokäynnin, henkilöllä ei tarvitse olla minkäänlaista koulutusta, kuka vaan pystyisi osallistumaan. Tämä olisi hyvä aktivointimalli ja molemmat osapuolet hyötyisivät. Kyllä aina porkkana on parempi kuin keppi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ykyiset aktiivimallit eivät palvele juurikaan ketään. Olen sitä mieltä että jotkut työttömät tarvitsevat aktivointia, mutta työttömiä on niin paljon erilaisia ettei ole mitään järkeä yrittää laittaa heitä samaan malliin. On työttömiä jotka tekevät kaikkensa saadakseen töitä, mutta eivät vain sitä saa vaikka kuinka yrittävät, on työttömiä joita ei voisi vähempää kiinnostaa työnteko, on myös sellaisia joille on tullut monen kotivuoden jälkeen kynnys lähteä kotoa pois vaikka haluaisivat niin eivät pysty, on työttömiä jotka eivät kykene somaattisen tai psyykkisen sairauden vuoksi töihin mutta kuitenkin joutuvat olemaan työttömien joukossa koska eivät pääse muuhunkaan kategoriaan, ym ym. 

Miksi sellaisia työttömiä jotka haluaisivat tai kykenisivät töihin, mutta eivät jaksa hakea töitä tai eivät saa töitä tai joilla on suuri kynnys hakea töitä voisi aktivoida auttaamaan pari tuntia päivässä kerran tai pari viikossa, ihmisiä jotka tarvitsevat apua tai seuraa. He voisivat saada itsekin piristystä siitä että menisi esim vanhuksen seuraksi ja auttaisi häntä vaikka päivittäisessä toiminnassa tai vain keskustelisi hänen kanssaan tai kävisi kaupassa. Tai auttamaan yksinhuoltaja kotiäitiä pääsemään jonnekin yksin ilman lapsia tai olla lapsen seurana, vaihtoehtoja on lukemattomia, on esim paljon yksinäisiä ihmisiä jonka kanssa voisi mennä vaikka leffa tai teatteriseuraksi. Työnhakija saisi tälläisestä käynnistä kulukorvauksen, esim pääkaupunkiseudulla kuukausi matkakortin ja muutaman euron ruokakorvauksen. Tämä voisi auttaa myös mielenterveyskuntoutujaa saamaan elämänlangasta kiinni ja kentis saamaan ystävän jota yksinäisellä ihmisellä ei ole. Näin ehkä työtönkin voisi innostua hakeutumaan vaikka hoitoalan tai muun alan koulutukseen tai innostuisi työnhaussa kun tuntee olevansa tarpeellinen. Tämä palvelu voisi vähentää vaikka yhden kotihoitokäynnin, henkilöllä ei tarvitse olla minkäänlaista koulutusta, kuka vaan pystyisi osallistumaan. Tämä olisi hyvä aktivointimalli ja molemmat osapuolet hyötyisivät. Kyllä aina porkkana on parempi kuin keppi.

]]>
2 http://jaanavalle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257758-aktiivimalli#comments Aktiivimalli Työttömyys Mon, 02 Jul 2018 17:41:02 +0000 Jaana Valle http://jaanavalle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257758-aktiivimalli
Suomen synkkä tulevaisuus http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus <p>Eurostat julkaisi tänään tilaston EU-alueen työttömyyden kehityksestä. Työttömyys on vähentynyt joka maassa. Silti tilastossa on aihetta huoleen ja suomalaisena minua huolestuttaa erityisesti Suomen tilanne; työttömyysasteemme on seitsemänneksi korkein koko alueella.</p><p>Huolestuttavaksi asian tekee se, ettei työttömyys ole vähentynyt poliittisilla korjaustoimilla, vaan pelkästään maailmanlaajuisen talouskasvun ansiosta. &nbsp;Kaikissa vertailukelpoisissa maissa työllisyyden suhteen tehdyt muutokset ovat jääneet Suomelta tekemättä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, irtisanomissuojan keventäminen, yleissitovuuden purkaminen/rajoittaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja monet muut toimet.</p><p>Talouskasvu lähti käyntiin vasta muutama vuosi sitten lähes 10 vuoden pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kasvun pitäisi kestää useita vuosia jotta valtion ottama velka esimerkiksi saataisiin edes maksu-uralle tai että veroja päästäisiin alentamaan. Ongelmaa pahentaa kasvava eläketaakka, joka siirtää työvoimaa maksupuolelta saamapuolelle, väestö elää pidempään ja hyvin suuri määrä on joko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle samanaikaisesti. Samaan aikaan nuoret osaajat harkitsevat hyvin vakavasti muuttavansa töihin muualle korkean verotuksen, matalan palkkatason ja korkeiden elinkustannusten ajamana.</p><p>Harva edes niin sanotuista oikeistopuolueiden edustajista uskaltaa villeimmissä visioissaan ehdottaa työn verottamisen vähentämistä pelätessään vaalivoiton valumista vasemmistolle. Vielä pahempi tilanne on yleissitovuuden ja AY-liikkeen pelon kohdalla. Mieluummin keskitytään näpertelyyn aktiivimallin tai &ldquo;yhteiskuntasopimuksen&rdquo; muodossa.</p><p>On myös varmaa, että jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvin pian, talous lähtee jälleen laskuun. Koska Suomessa eivät jousta palkat, eläkkeet eikä valtion budjetti, voi uloste osua tuulettimeen ja pahasti.</p><p>Koska työmarkkinat ovat jäykät, itseasiassa maailman jäykimmät, työvoima ja palkkakulut joustavat vain irtisanomisien ja konkurssien muodossa. Tämän seurauksena verotulot heikkenevät ja nyt lyhytaikaisesti työllistetyt siirtyvät taas saamapuolelle. Koska verotulot heikkenevät ja menot kasvavat, joutuu Suomi joko leikkaamaan menojaan tai ottamaan lisää velkaa. Leikkaaminen ei varmastikaan tule kyseeseen, joten valtion toiminta rahoitetaan velkarahalla ja veroja korottamalla.</p><p>Koska Suomi on jo valmiiksi hyvin velkainen maa, ei ole itsestään selvää, että lainaa saa samaan hintaan kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velkaa joko saada tai sen hinta nousee radikaalisti ja iso osa menoista on pelkkiä lainanhoitokuluja. Jos ja kun veroja korotetaan, kasvattaa se aivan varmasti muuttoliikettä pois Suomesta. Palvelujen saatavuuden, laadun ja hinnan tasapaino on jo nyt heikko. Eli siis veroja maksetaan nyt jo liikaa ja väärässä paikassa.</p><p>Työttömyys kipuaa ennätyslukemiin konkurssiaallon myötä, verot nousevat taivaisiin ja valtion budjetti romahtaa. Koemme varmasti yhtä syvän laman kuin 90-luvulla, kun emme olleet valmiita markkinoiden aukeamiselle, lisäksi lähes samoista syistä. Pidän tätä oikeastaan naurettavana; eikö yhdestä lamasta opittu mitään?</p><p>Tuossa vaiheessa vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa iskee pakkosäästökuuri ja ihmisiä alkaa kuolla leikkausjonoihin ja hoitovuoteisiin. Jo valmiiksi ostovoimaltaan pienistä eläkkeistä on pakko leikata ja konkurssissa kaiken menettäneet yrittäjät ryhtyvät tehtailemaan itsemurhia.</p><p>Vaikka esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa, on selvää, että se kestää talousnäkymien muutokset Suomea paremmin. Lähes täystyöllistetyssä maassa esimerkiksi veropohja on helposti paremmassa iskussa kuin meillä. Sama pätee muiden muassa Tanskaan ja Ruotsiin jotka ovat keventäneet työelämän sääntelyä radikaalisti sitten 90-luvun laman.</p><p>Meidän pitäisikin tehdä samoin. En tiedä kauanko meillä on aikaa korjata työmarkkinat. Nuo korjaukset olisi pitänyt tehdä tällä hallituskaudella, mutta sen sijaan hallitus keskittyi näpertelyyn. Ainoa ilonpilkahdus on siinä, että syntipukiksi joutuu tuleva SDP:n ja Vihreiden hallitus. Mutta sekin on vain vahingoniloa ja jaksaa naurattaa vain muutaman hetken.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurostat-tilasto:</p><p><a href="https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241" title="https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241">https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241</a></p><p>TIlasto palkanmuodostuksen jäykkyydestä:<br /><br /><a href="http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136" title="http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136">http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/compet...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurostat julkaisi tänään tilaston EU-alueen työttömyyden kehityksestä. Työttömyys on vähentynyt joka maassa. Silti tilastossa on aihetta huoleen ja suomalaisena minua huolestuttaa erityisesti Suomen tilanne; työttömyysasteemme on seitsemänneksi korkein koko alueella.

Huolestuttavaksi asian tekee se, ettei työttömyys ole vähentynyt poliittisilla korjaustoimilla, vaan pelkästään maailmanlaajuisen talouskasvun ansiosta.  Kaikissa vertailukelpoisissa maissa työllisyyden suhteen tehdyt muutokset ovat jääneet Suomelta tekemättä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, irtisanomissuojan keventäminen, yleissitovuuden purkaminen/rajoittaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja monet muut toimet.

Talouskasvu lähti käyntiin vasta muutama vuosi sitten lähes 10 vuoden pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kasvun pitäisi kestää useita vuosia jotta valtion ottama velka esimerkiksi saataisiin edes maksu-uralle tai että veroja päästäisiin alentamaan. Ongelmaa pahentaa kasvava eläketaakka, joka siirtää työvoimaa maksupuolelta saamapuolelle, väestö elää pidempään ja hyvin suuri määrä on joko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle samanaikaisesti. Samaan aikaan nuoret osaajat harkitsevat hyvin vakavasti muuttavansa töihin muualle korkean verotuksen, matalan palkkatason ja korkeiden elinkustannusten ajamana.

Harva edes niin sanotuista oikeistopuolueiden edustajista uskaltaa villeimmissä visioissaan ehdottaa työn verottamisen vähentämistä pelätessään vaalivoiton valumista vasemmistolle. Vielä pahempi tilanne on yleissitovuuden ja AY-liikkeen pelon kohdalla. Mieluummin keskitytään näpertelyyn aktiivimallin tai “yhteiskuntasopimuksen” muodossa.

On myös varmaa, että jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvin pian, talous lähtee jälleen laskuun. Koska Suomessa eivät jousta palkat, eläkkeet eikä valtion budjetti, voi uloste osua tuulettimeen ja pahasti.

Koska työmarkkinat ovat jäykät, itseasiassa maailman jäykimmät, työvoima ja palkkakulut joustavat vain irtisanomisien ja konkurssien muodossa. Tämän seurauksena verotulot heikkenevät ja nyt lyhytaikaisesti työllistetyt siirtyvät taas saamapuolelle. Koska verotulot heikkenevät ja menot kasvavat, joutuu Suomi joko leikkaamaan menojaan tai ottamaan lisää velkaa. Leikkaaminen ei varmastikaan tule kyseeseen, joten valtion toiminta rahoitetaan velkarahalla ja veroja korottamalla.

Koska Suomi on jo valmiiksi hyvin velkainen maa, ei ole itsestään selvää, että lainaa saa samaan hintaan kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velkaa joko saada tai sen hinta nousee radikaalisti ja iso osa menoista on pelkkiä lainanhoitokuluja. Jos ja kun veroja korotetaan, kasvattaa se aivan varmasti muuttoliikettä pois Suomesta. Palvelujen saatavuuden, laadun ja hinnan tasapaino on jo nyt heikko. Eli siis veroja maksetaan nyt jo liikaa ja väärässä paikassa.

Työttömyys kipuaa ennätyslukemiin konkurssiaallon myötä, verot nousevat taivaisiin ja valtion budjetti romahtaa. Koemme varmasti yhtä syvän laman kuin 90-luvulla, kun emme olleet valmiita markkinoiden aukeamiselle, lisäksi lähes samoista syistä. Pidän tätä oikeastaan naurettavana; eikö yhdestä lamasta opittu mitään?

Tuossa vaiheessa vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa iskee pakkosäästökuuri ja ihmisiä alkaa kuolla leikkausjonoihin ja hoitovuoteisiin. Jo valmiiksi ostovoimaltaan pienistä eläkkeistä on pakko leikata ja konkurssissa kaiken menettäneet yrittäjät ryhtyvät tehtailemaan itsemurhia.

Vaikka esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa, on selvää, että se kestää talousnäkymien muutokset Suomea paremmin. Lähes täystyöllistetyssä maassa esimerkiksi veropohja on helposti paremmassa iskussa kuin meillä. Sama pätee muiden muassa Tanskaan ja Ruotsiin jotka ovat keventäneet työelämän sääntelyä radikaalisti sitten 90-luvun laman.

Meidän pitäisikin tehdä samoin. En tiedä kauanko meillä on aikaa korjata työmarkkinat. Nuo korjaukset olisi pitänyt tehdä tällä hallituskaudella, mutta sen sijaan hallitus keskittyi näpertelyyn. Ainoa ilonpilkahdus on siinä, että syntipukiksi joutuu tuleva SDP:n ja Vihreiden hallitus. Mutta sekin on vain vahingoniloa ja jaksaa naurattaa vain muutaman hetken.

 

Eurostat-tilasto:

https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241

TIlasto palkanmuodostuksen jäykkyydestä:

http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136

]]>
6 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus#comments Aktiivimalli hallitus TES Työttömyys Yleissitovuus Mon, 02 Jul 2018 10:39:46 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus
Työttömyydellä on monet kasvot http://tiinateittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257560-tyottomyydella-on-monet-kasvot <p>Olen pitkän aikaa pidättäytynyt kirjoittamasta blogiani. Aiheeni on ollut työttömyys, työvoimapalvelut ja sosiaalituki. On ylipäätään korkea kynnys kirjoittaa omista kokemuksistaan työnhakijan ongelmissa, saatikka sitten kun kommentoijien harvalukuiseen joukkoon ilmaantuu yhden näkökulman vihamieliseksikin luettavaa kommentointia. Toivon ettei kyseinen ihminen esitä jo ennalta arvioimiani mielipiteitään, vaan keskittyy dialogiseen ymmärryksen lisääntymiseen vuorovaikutuksessa.</p><p>Jäin työttömäksi pitkän ja monipuolisen työurani jälkeen, kun viimeinen määräaikainen työsuhteeni päättyi. Terveydellisesti olin siinä kuosissa, että olisin tarvinnut &rdquo;korjaavaa toimenpidettä&rdquo; jo aiemmin. Olin kuitenkin lojaali työnantajalle ja kävin töissä ilman sairauslomapäiviä ja apuvälineeseen sekä massiivinen kipulääkitykseen turvaten. Työsuhteen päätyttyä (määräaikaisuutta ei jatkettu), hakeuduin sairauslomalle ja leikkausjonoon, joka oli indikoitu. Pääsin loistavan suomalaisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttäjäksi ja kuntouduin yli viiskymppisenä antamaan täyden työpanokseni yhteiskunnalle.</p><p>Yhteiskunta, eli siis veronmaksajat on mahdollistanut minulle kaksi ammatillista tutkintoa ja akateemisen loppututkinnon. Olen tuottanut kolme veronmaksajaa tähän yhteiskuntaan. Yhdellä heistä ammattitason tutkinto ja raudanluja osaaminen, kaksi muuta ovat työllistyneet jo ennen akateemisia opintojaan ja tekevät töitä hyvin etenevien opintojen ohessa. En katso kuuluvani siihen työtä vieroksuvien nettosaajien ryhmään johon kaikki työttömät yritetään sovittaa. Tein työtä yrittäjänä kymmenen vuotta, eikä siitä paljon käteen jäänyt. Tässä on paljon tekemistä lainsäätäjillä ja päättäjillä, mutta en sentään karannut velkojani pakoon rajan taakse suomalaisuutta haukkumaan.</p><p>Olen tehnyt lujasti töitä työllistyäkseni. Neljä hakemusta kuukaudessa tuntuu naurettavan vähältä. Aion lähettää jokaisen hakemukseni raportin liitteeksi, kun työvoimahallinto sitä alkaa edellyttää. Aktiivimalli 2 perustuu siihen että työnhakija on aktiivinen eikä työvoimaviranomaisen tarvitse osoittaa työpaikkoja. Siis mitä? Olen saanut 1,5 vuoden aikana yhden työhönosoituksen paikkaan jota olin jo hakenut. Kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut eivät ole vielä edes käynnistyneet kohdallani.</p><p>Ymmärrän palvelujen riittämättömyyden nykyisillä nopeasti voimaan tulevilla &rdquo;malleilla&rdquo; ja sen että fokus on ollut pitkäaikaistyöttömyyden hallinnassa. Aktiivisimmat palvelut tulisikin kohdistaa niihin joilla on parhaat työllistymismahdollisuudet pienimmillä panostuksilla.</p><p>Suurin osa henkilökohtaisesta ostopalvelusta kohdistuneekin niihin, joilla ei ole ongelmia koulutustasossa, osaamisessa, motivaatiossa tai verkostojen puutteessa. Työtä vain on tarjolla vähemmän kuin asiantuntijoita. Itsekin haen työtä hyvin laajalla haravalla; työn vakinaisuus, kokopäiväisyys, sijainti tai palkkaus eivät ole määrääviä tekijöitä. Ennakkoluuloton asenne, hyvä omaksumiskyky ja tiedonhakutaidot, kyky innostua ja kiinnostua, motivaatio oppia uutta ja itsensä haastaminen, joustava mahdollisuus tehdä työtä eivät näytä olevan työnantajille merkityksellisiä jos ikä on 50+</p><p>Osallistuin tänään te-palvelujen mahdollistamaan ostopalveluun isolta toimijalta ja kokemus on ok. Osaamiseni esilletuomisessa, ansioluettelossani tai työhakemusmenetelmissäni ei ollut päivitettävää. Hyviä täsmävinkkejä sain ammattilaiselta ja aion käyttää palvelua sen kaikilta osin.</p><p>Aktiivimallit 1 ja 2 osoittavat vain sen, miten huonosti päättäjätaholla on työttömyyden koko kirjo hallinnassaan. On ihan älyvapaata pitää yllä instanssia, jonka tehtävänä on kontrolloida ja laatia lausuntoja, kun oikeasti työllistävät palvelut ostetaan yksityisiltä.</p><p>Nykyisen hallituksen tavoitteet näyttävätkin olevan mielenkiintoinen sekoitus mammuttimaista julkista valvontaa ja markkinaehtoisia palveluntuottajia.</p><p>Loppupeleissä työttömyydellä ja sairastamisella ei yhteiskunta oikeasti voi tienata, mutta raha vaihtaa sitäkin innokkaammin taskua kun niille luodaan hinta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen pitkän aikaa pidättäytynyt kirjoittamasta blogiani. Aiheeni on ollut työttömyys, työvoimapalvelut ja sosiaalituki. On ylipäätään korkea kynnys kirjoittaa omista kokemuksistaan työnhakijan ongelmissa, saatikka sitten kun kommentoijien harvalukuiseen joukkoon ilmaantuu yhden näkökulman vihamieliseksikin luettavaa kommentointia. Toivon ettei kyseinen ihminen esitä jo ennalta arvioimiani mielipiteitään, vaan keskittyy dialogiseen ymmärryksen lisääntymiseen vuorovaikutuksessa.

Jäin työttömäksi pitkän ja monipuolisen työurani jälkeen, kun viimeinen määräaikainen työsuhteeni päättyi. Terveydellisesti olin siinä kuosissa, että olisin tarvinnut ”korjaavaa toimenpidettä” jo aiemmin. Olin kuitenkin lojaali työnantajalle ja kävin töissä ilman sairauslomapäiviä ja apuvälineeseen sekä massiivinen kipulääkitykseen turvaten. Työsuhteen päätyttyä (määräaikaisuutta ei jatkettu), hakeuduin sairauslomalle ja leikkausjonoon, joka oli indikoitu. Pääsin loistavan suomalaisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttäjäksi ja kuntouduin yli viiskymppisenä antamaan täyden työpanokseni yhteiskunnalle.

Yhteiskunta, eli siis veronmaksajat on mahdollistanut minulle kaksi ammatillista tutkintoa ja akateemisen loppututkinnon. Olen tuottanut kolme veronmaksajaa tähän yhteiskuntaan. Yhdellä heistä ammattitason tutkinto ja raudanluja osaaminen, kaksi muuta ovat työllistyneet jo ennen akateemisia opintojaan ja tekevät töitä hyvin etenevien opintojen ohessa. En katso kuuluvani siihen työtä vieroksuvien nettosaajien ryhmään johon kaikki työttömät yritetään sovittaa. Tein työtä yrittäjänä kymmenen vuotta, eikä siitä paljon käteen jäänyt. Tässä on paljon tekemistä lainsäätäjillä ja päättäjillä, mutta en sentään karannut velkojani pakoon rajan taakse suomalaisuutta haukkumaan.

Olen tehnyt lujasti töitä työllistyäkseni. Neljä hakemusta kuukaudessa tuntuu naurettavan vähältä. Aion lähettää jokaisen hakemukseni raportin liitteeksi, kun työvoimahallinto sitä alkaa edellyttää. Aktiivimalli 2 perustuu siihen että työnhakija on aktiivinen eikä työvoimaviranomaisen tarvitse osoittaa työpaikkoja. Siis mitä? Olen saanut 1,5 vuoden aikana yhden työhönosoituksen paikkaan jota olin jo hakenut. Kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut eivät ole vielä edes käynnistyneet kohdallani.

Ymmärrän palvelujen riittämättömyyden nykyisillä nopeasti voimaan tulevilla ”malleilla” ja sen että fokus on ollut pitkäaikaistyöttömyyden hallinnassa. Aktiivisimmat palvelut tulisikin kohdistaa niihin joilla on parhaat työllistymismahdollisuudet pienimmillä panostuksilla.

Suurin osa henkilökohtaisesta ostopalvelusta kohdistuneekin niihin, joilla ei ole ongelmia koulutustasossa, osaamisessa, motivaatiossa tai verkostojen puutteessa. Työtä vain on tarjolla vähemmän kuin asiantuntijoita. Itsekin haen työtä hyvin laajalla haravalla; työn vakinaisuus, kokopäiväisyys, sijainti tai palkkaus eivät ole määrääviä tekijöitä. Ennakkoluuloton asenne, hyvä omaksumiskyky ja tiedonhakutaidot, kyky innostua ja kiinnostua, motivaatio oppia uutta ja itsensä haastaminen, joustava mahdollisuus tehdä työtä eivät näytä olevan työnantajille merkityksellisiä jos ikä on 50+

Osallistuin tänään te-palvelujen mahdollistamaan ostopalveluun isolta toimijalta ja kokemus on ok. Osaamiseni esilletuomisessa, ansioluettelossani tai työhakemusmenetelmissäni ei ollut päivitettävää. Hyviä täsmävinkkejä sain ammattilaiselta ja aion käyttää palvelua sen kaikilta osin.

Aktiivimallit 1 ja 2 osoittavat vain sen, miten huonosti päättäjätaholla on työttömyyden koko kirjo hallinnassaan. On ihan älyvapaata pitää yllä instanssia, jonka tehtävänä on kontrolloida ja laatia lausuntoja, kun oikeasti työllistävät palvelut ostetaan yksityisiltä.

Nykyisen hallituksen tavoitteet näyttävätkin olevan mielenkiintoinen sekoitus mammuttimaista julkista valvontaa ja markkinaehtoisia palveluntuottajia.

Loppupeleissä työttömyydellä ja sairastamisella ei yhteiskunta oikeasti voi tienata, mutta raha vaihtaa sitäkin innokkaammin taskua kun niille luodaan hinta.

]]>
4 http://tiinateittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257560-tyottomyydella-on-monet-kasvot#comments ikärasismi Työnhaun aktiivimalli Työttömyys Thu, 28 Jun 2018 17:49:39 +0000 Tiina Teittinen http://tiinateittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257560-tyottomyydella-on-monet-kasvot
Mikä on vialla suunnitellussa seuraavassa aktiivimallissa? http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257547-mika-on-vialla-suunnitellussa-seuraavassa-aktiivimallissa <p>Olen työtön ja haen töitä. En ihan ymmärrä, miksi vastustetaan sitä, että pitää kuukaudessa hakea neljää työpaikkaa. Itse, vaikka tiedän, että en edes tule saamaan töitä (kokemuksesta), haen paljon useampaa.&nbsp;</p><p>Kertokaa mitkä ne ovat ne vastustuksen syyt.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen työtön ja haen töitä. En ihan ymmärrä, miksi vastustetaan sitä, että pitää kuukaudessa hakea neljää työpaikkaa. Itse, vaikka tiedän, että en edes tule saamaan töitä (kokemuksesta), haen paljon useampaa. 

Kertokaa mitkä ne ovat ne vastustuksen syyt.

]]>
107 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257547-mika-on-vialla-suunnitellussa-seuraavassa-aktiivimallissa#comments Aktiivimalli Aktiivimalli 2 Pakollinen työnhaku Työttömyys Thu, 28 Jun 2018 11:17:15 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257547-mika-on-vialla-suunnitellussa-seuraavassa-aktiivimallissa
Koodaako mamut kantasuomalaiset kortistoon? http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257491-koodaako-mamut-kantasuomalaiset-kortistoon <p>Eri yhteyksissä on tullut esille kuinka turvapaikanhakijoista <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8878768" target="_blank">koulutetaan</a> lyhyessä ajassa koodareita. Ainakin Helsingin kaupunki on <a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/helsinki-tilasi-startupilta-kiinnostavan-palvelun-kouluttaa-maahanmuuttajia-koodaajiksi-6731255" target="_blank">tilannut</a> koulutusta turvapaikanhakijoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Herää kysymys miksi yhtä ponnekkaasti ja samalla tavalla ei aiemmin ole ollut kiinnostusta kouluttaa kantasuomalaisia, esim. syrjäytyneitä nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä? Miksi innostus ja hype nyt turvapaikanhakijoiden kohdalla?</p><p>&nbsp;</p><p>Olisiko kyse siitä, että työllistynyt tp-hakija on enemmänkin kuin vain työllistynyt työtön. Jokainen työllistynyt mamu on tärkeä myös siksi, koska hänen kauttaan manifestoituu osaltaan monikulturismin ja löysän maahanmuuttopolitiikan &rdquo;juhlapuheet&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Työllistynyt tp-hakija osoittaa ne liioteillut puheet huippu- ja moniosaajista, mitä maahantulijoihin liitetään, vähän enemmän todellisuuspohjaisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös maahanmuuttokriitikoille voidaan osoittaa heidän olevan &rdquo;väärässä&rdquo; ja samaan aikaan kuitenkin taustalla huono maahanmuutto saa jatkua sekä siihen liittyvä bisnes. Muutama sata koodaria ei muuta tätä asiaa toiseksi kuin vain propagandassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Samanlainen panostus ja hypetys suomalaisen työttömän kouluttamisesta ei tuo monikultturismin ja avoimien rajojen porukalle samanlaista tyydytystä. Siihen ei lataudu niin paljon kaikenlaista ylimääräistä. Se on tylsää, väritöntä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni kuitenkin ensisijaisesti tulisi panostaa omien kansalaisten työllistymiseen. Vastaava koodauskoulutusprojekti olisi voitu jo moneen kertaan polkaista käyntiin vaikka suomalaisten nuorten kohdalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsittääkseni vastaavaa ei ole toteutettu esim. juuri työttömille nuorille, eli että ilman mitään koodauskokemusta pääsisit kunnan tukemalle yrityksen järjestämälle koodauskurssille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuntuu että kaikki bisnes mikä liittyy mamuihin on kannattavaa, oli sitten kyse kaarnalaivoista tai koodauksesta. Tämä johtunee julkisesta rahoituksesta millä koetetaan saada monikultturinen yhteiskunta toimimaan vaikka hintaa tulee.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi tällainen(kin) ohituskaista maahantulijoille?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eri yhteyksissä on tullut esille kuinka turvapaikanhakijoista koulutetaan lyhyessä ajassa koodareita. Ainakin Helsingin kaupunki on tilannut koulutusta turvapaikanhakijoille.

 

Herää kysymys miksi yhtä ponnekkaasti ja samalla tavalla ei aiemmin ole ollut kiinnostusta kouluttaa kantasuomalaisia, esim. syrjäytyneitä nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä? Miksi innostus ja hype nyt turvapaikanhakijoiden kohdalla?

 

Olisiko kyse siitä, että työllistynyt tp-hakija on enemmänkin kuin vain työllistynyt työtön. Jokainen työllistynyt mamu on tärkeä myös siksi, koska hänen kauttaan manifestoituu osaltaan monikulturismin ja löysän maahanmuuttopolitiikan ”juhlapuheet”.

 

Työllistynyt tp-hakija osoittaa ne liioteillut puheet huippu- ja moniosaajista, mitä maahantulijoihin liitetään, vähän enemmän todellisuuspohjaisiksi.

 

Myös maahanmuuttokriitikoille voidaan osoittaa heidän olevan ”väärässä” ja samaan aikaan kuitenkin taustalla huono maahanmuutto saa jatkua sekä siihen liittyvä bisnes. Muutama sata koodaria ei muuta tätä asiaa toiseksi kuin vain propagandassa.

 

Samanlainen panostus ja hypetys suomalaisen työttömän kouluttamisesta ei tuo monikultturismin ja avoimien rajojen porukalle samanlaista tyydytystä. Siihen ei lataudu niin paljon kaikenlaista ylimääräistä. Se on tylsää, väritöntä.

 

Mielestäni kuitenkin ensisijaisesti tulisi panostaa omien kansalaisten työllistymiseen. Vastaava koodauskoulutusprojekti olisi voitu jo moneen kertaan polkaista käyntiin vaikka suomalaisten nuorten kohdalla.

 

Käsittääkseni vastaavaa ei ole toteutettu esim. juuri työttömille nuorille, eli että ilman mitään koodauskokemusta pääsisit kunnan tukemalle yrityksen järjestämälle koodauskurssille.

 

Tuntuu että kaikki bisnes mikä liittyy mamuihin on kannattavaa, oli sitten kyse kaarnalaivoista tai koodauksesta. Tämä johtunee julkisesta rahoituksesta millä koetetaan saada monikultturinen yhteiskunta toimimaan vaikka hintaa tulee.

 

Miksi tällainen(kin) ohituskaista maahantulijoille?

 

 

 

]]>
36 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257491-koodaako-mamut-kantasuomalaiset-kortistoon#comments Julkinen talous Kantasuomalaiset Maahanmuuttopolitiika Turvapaikanhakija Työttömyys Wed, 27 Jun 2018 13:41:45 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257491-koodaako-mamut-kantasuomalaiset-kortistoon
Työttömät ovat laiskoja ja yrittäjät veronkiertäjiä http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257390-tyottomat-ovat-laiskoja-ja-yrittajat-veronkiertajia <p>Suurin osa työttömistä on siis työttömänä, koska ovat laiskoja, eikä heitä työnteko kiinnosta. Yrittäjät taas kiertävät veroja sen minkä ehtivät, ja monet perustavat jopa yrityksen tarkoituksenaan pelkästään kiertää veroja.<br /><br />Näin sanotaan tai ainakin väitetään muiden sanovan.</p><p>Lausahdukset ja mielikuvat ovat vahvoja. Niiden pohjalta tehdään politiikkaa aivan Suomen korkeimmalla poliittisella tasolla. Potentiaalisten väärinkäytösten vuoksi sekä työhaluisen työttömän että rehellisen yrittäjän elämästä tehdään pahimmillaan helvettiä, keveimmilläänkin ikävää byrokratiassa tarpomista.</p><p>Henkilökohtaisesti en usko kummankaan väitteen pitävän suurimman osan kohdalla paikkansa ja tilastot ovat pitkälle samaa mieltä kanssani. Laiskoja ja epärehellisiä ihmisiä eittämättä on olemassa. Se, että muutama yksilö on kykenemätön tai haluton, ei pitäisi olla syy säännellä muita kuoliaaksi. Etuisuuksia ja lain aukkoja hyväksi käyttävien henkilöiden määrä on vakio; heitä on aivan saman verran kannustavassa kuin tiukasti säännellyssä järjestelmässä.</p><p>Nykyisellään lait määritellään kuvitellen, ettei esteistä ja byrokratiasta koidu minkäänlaisia kustannuksia vaan jokainen säännös tuottaa vain sen tuloksen mitä sen on toivottu tuottavan. Vaihtoehtoiskustannukset jäävät laskematta vaikka niiden vaikutus olisi yhtä kouriintuntuva pitkällä aikavälillä kuin suorat kustannukset ja lopulta kustannus voi nousta helposti suuremmaksi kuin tiukan kurin tuoma lisätulo. Aina kun yrittäjä täyttää lappusia, hän ei toimi yrittäjänä.</p><p>Esimerkkinä voisi mainita SDP:n kuvitelmat massiivisesta harmaasta taloudesta, jonka kitkemisellä voitaisiin saada valtion kassaan miljardiluokan veropotti. Todellisuudessa pääosa tuosta harmaasta taloudesta on naapuriapua, halkojen myyntiä ja pullojen keruuta. Vaihtoehto niille ei ole verojen maksu lakia noudattaen, vaan kieltäytyminen koko kanssakäymisestä. Tämä taas leikkaisi jo valmiiksi alhaista taloudellista toimintaa.</p><p>Työllistymisestä ja työllistämisestä pitäisi tehdä siis huomattavasti helpompaa ja samalla tehdä myös verojen maksamisesta ja työttömyysturvan hankkimisesta helppoa ja tasapuolista. On vahingollista kansantaloudelle, valtiontaloudelle ja yksilön omalle taloudelle kun pikkutarkalla sääntelyllä vaikeutetaan vapaaehtoista taloudellista toimintaa.</p><p>Keskitytään jatkossa mahdollisuuksien tarjoamiseen niille henkilöille, jotka haluavat toimia aktiivisesti ja rehellisesti. Jätetään yhteistyökyvyttömät vähemmälle huomiolle, vaikka se liskoaivoissa tuntuisikin väärältä. Näin ohjataan vähäiset varat oikeaan käyttöön ja maksimoidaan hyvinvointi ja talouskasvu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurin osa työttömistä on siis työttömänä, koska ovat laiskoja, eikä heitä työnteko kiinnosta. Yrittäjät taas kiertävät veroja sen minkä ehtivät, ja monet perustavat jopa yrityksen tarkoituksenaan pelkästään kiertää veroja.

Näin sanotaan tai ainakin väitetään muiden sanovan.

Lausahdukset ja mielikuvat ovat vahvoja. Niiden pohjalta tehdään politiikkaa aivan Suomen korkeimmalla poliittisella tasolla. Potentiaalisten väärinkäytösten vuoksi sekä työhaluisen työttömän että rehellisen yrittäjän elämästä tehdään pahimmillaan helvettiä, keveimmilläänkin ikävää byrokratiassa tarpomista.

Henkilökohtaisesti en usko kummankaan väitteen pitävän suurimman osan kohdalla paikkansa ja tilastot ovat pitkälle samaa mieltä kanssani. Laiskoja ja epärehellisiä ihmisiä eittämättä on olemassa. Se, että muutama yksilö on kykenemätön tai haluton, ei pitäisi olla syy säännellä muita kuoliaaksi. Etuisuuksia ja lain aukkoja hyväksi käyttävien henkilöiden määrä on vakio; heitä on aivan saman verran kannustavassa kuin tiukasti säännellyssä järjestelmässä.

Nykyisellään lait määritellään kuvitellen, ettei esteistä ja byrokratiasta koidu minkäänlaisia kustannuksia vaan jokainen säännös tuottaa vain sen tuloksen mitä sen on toivottu tuottavan. Vaihtoehtoiskustannukset jäävät laskematta vaikka niiden vaikutus olisi yhtä kouriintuntuva pitkällä aikavälillä kuin suorat kustannukset ja lopulta kustannus voi nousta helposti suuremmaksi kuin tiukan kurin tuoma lisätulo. Aina kun yrittäjä täyttää lappusia, hän ei toimi yrittäjänä.

Esimerkkinä voisi mainita SDP:n kuvitelmat massiivisesta harmaasta taloudesta, jonka kitkemisellä voitaisiin saada valtion kassaan miljardiluokan veropotti. Todellisuudessa pääosa tuosta harmaasta taloudesta on naapuriapua, halkojen myyntiä ja pullojen keruuta. Vaihtoehto niille ei ole verojen maksu lakia noudattaen, vaan kieltäytyminen koko kanssakäymisestä. Tämä taas leikkaisi jo valmiiksi alhaista taloudellista toimintaa.

Työllistymisestä ja työllistämisestä pitäisi tehdä siis huomattavasti helpompaa ja samalla tehdä myös verojen maksamisesta ja työttömyysturvan hankkimisesta helppoa ja tasapuolista. On vahingollista kansantaloudelle, valtiontaloudelle ja yksilön omalle taloudelle kun pikkutarkalla sääntelyllä vaikeutetaan vapaaehtoista taloudellista toimintaa.

Keskitytään jatkossa mahdollisuuksien tarjoamiseen niille henkilöille, jotka haluavat toimia aktiivisesti ja rehellisesti. Jätetään yhteistyökyvyttömät vähemmälle huomiolle, vaikka se liskoaivoissa tuntuisikin väärältä. Näin ohjataan vähäiset varat oikeaan käyttöön ja maksimoidaan hyvinvointi ja talouskasvu.

]]>
7 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257390-tyottomat-ovat-laiskoja-ja-yrittajat-veronkiertajia#comments Sääntely Työttömyys Vero Verotus Yrittäjyys Mon, 25 Jun 2018 10:47:08 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257390-tyottomat-ovat-laiskoja-ja-yrittajat-veronkiertajia
Kesätöihin? Onks sulla kortit? http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257275-kesatoihin-onks-sulla-kortit <p>Miksei nuoret pääse enää edes kesätöihin?</p> <p>&nbsp;</p> <p>No siksi että kaikki työ on nykyisin niin vaativaa ettei niihin voi ottaa edes kokeneelle konkarille apuriksi ellei sulla ole muutamia työelämän lupakortteja passeja takataskussa...ellei ole niin; No way!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nämä niin erinomaisen tarpeellisiksi koetut &rdquo;pelikorttikoulutukset&quot; ja -testit ovat maksullisia ja useimmat korteista ovat lakisääteisiä. Herää kysymys kuka tätä korttibyrokratiaa junailee! Jokun laariinhan tämä sataa ja ei ole todellakaan mikään pikkubusiness. Kuka maksaa? Yrittäjä! Ihan sama vaikka olisi kyseessä minifirma, mies ja pakettiauto, niin eikun &rdquo;korttikauppaan&rdquo;!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tässä nyt muutama aluksi,joista osa ammattikortteja ja osa harjoittelijan &rdquo;töidenehkäisy kortteja&rdquo; (mikäli puuttuu):</p> <p>ADR-ajolupa, alkusammutuskortti AS1, ensiapu 1 ja 2, henkilönostinkortti, hygieniapassi, ikärajapassi, kattotulityökortti, MATUPA (matkailualan turvallisuuspassi), märkätilojen vedeneristäjän sertifikaatti, putkistopassi, puuturvakortti, siltanosturikortti, tieturvakortti 1 ja 2, tulityökortti, turvasuojaajakortti, työhyvinvointikortti, työturvallisuuskortti, vesihygieniapassi, vesityökortti jne.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jos nuori on ammattiopiskelija niin muutama peruskortti tulee ammattioppilaitoksen kautta, mutta jos ei koulutus kiinnosta tai suunnitelmat ovat vielä vaiheessa ja jos nuori (15-18 v) mielii saada vähän &rdquo;omaa rahaa&rdquo; niin sitten tuleekin stoppi!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Enää ei mennä vaikkapa kuukaudeksi rakennus-siivoojaksi, Mc Donaldsiin, jäätelökioskille, liikenteenohjaajaksi etc. Varmaan nurmikon ajamiseenkin tarvitaan nykyisin joku lupakortti?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sitten ihmetellään miksei työnteko &rdquo;kiinnosta&rdquo;.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Näillä systeemeillä vähän yli 20-vuotias voi olla jo hyvällä alulla väliinputojaksi, onhan se paljon mageempaa valvoa myöhään ja nukkua aamuisin pitkään ja pyydellä taskurahat muuta kautta!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Monet nuoret tekevät ihan aidosti TÖITÄ päästääkseen töihin, mutta ei käy kun ei ikä riitä eikä ole kortteja! Idioottimaista touhua!</p> <p>&nbsp;</p> <p>On tämä lyhytnäköistä toimintaa kun epäpätevät päättäjät torveloivat kokonaisen sukupolven työtävieroksuviksi!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kyllä se on niin kuin joku aikoinaan totesi autolla ajostakin: Eihän sitä kortilla ajeta!<br />&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksei nuoret pääse enää edes kesätöihin?

 

No siksi että kaikki työ on nykyisin niin vaativaa ettei niihin voi ottaa edes kokeneelle konkarille apuriksi ellei sulla ole muutamia työelämän lupakortteja passeja takataskussa...ellei ole niin; No way!

 

Nämä niin erinomaisen tarpeellisiksi koetut ”pelikorttikoulutukset" ja -testit ovat maksullisia ja useimmat korteista ovat lakisääteisiä. Herää kysymys kuka tätä korttibyrokratiaa junailee! Jokun laariinhan tämä sataa ja ei ole todellakaan mikään pikkubusiness. Kuka maksaa? Yrittäjä! Ihan sama vaikka olisi kyseessä minifirma, mies ja pakettiauto, niin eikun ”korttikauppaan”!

 

Tässä nyt muutama aluksi,joista osa ammattikortteja ja osa harjoittelijan ”töidenehkäisy kortteja” (mikäli puuttuu):

ADR-ajolupa, alkusammutuskortti AS1, ensiapu 1 ja 2, henkilönostinkortti, hygieniapassi, ikärajapassi, kattotulityökortti, MATUPA (matkailualan turvallisuuspassi), märkätilojen vedeneristäjän sertifikaatti, putkistopassi, puuturvakortti, siltanosturikortti, tieturvakortti 1 ja 2, tulityökortti, turvasuojaajakortti, työhyvinvointikortti, työturvallisuuskortti, vesihygieniapassi, vesityökortti jne.

 

Jos nuori on ammattiopiskelija niin muutama peruskortti tulee ammattioppilaitoksen kautta, mutta jos ei koulutus kiinnosta tai suunnitelmat ovat vielä vaiheessa ja jos nuori (15-18 v) mielii saada vähän ”omaa rahaa” niin sitten tuleekin stoppi!

 

Enää ei mennä vaikkapa kuukaudeksi rakennus-siivoojaksi, Mc Donaldsiin, jäätelökioskille, liikenteenohjaajaksi etc. Varmaan nurmikon ajamiseenkin tarvitaan nykyisin joku lupakortti?

 

Sitten ihmetellään miksei työnteko ”kiinnosta”.

 

Näillä systeemeillä vähän yli 20-vuotias voi olla jo hyvällä alulla väliinputojaksi, onhan se paljon mageempaa valvoa myöhään ja nukkua aamuisin pitkään ja pyydellä taskurahat muuta kautta!

 

Monet nuoret tekevät ihan aidosti TÖITÄ päästääkseen töihin, mutta ei käy kun ei ikä riitä eikä ole kortteja! Idioottimaista touhua!

 

On tämä lyhytnäköistä toimintaa kun epäpätevät päättäjät torveloivat kokonaisen sukupolven työtävieroksuviksi!

 

Kyllä se on niin kuin joku aikoinaan totesi autolla ajostakin: Eihän sitä kortilla ajeta!
 

 

]]>
11 http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257275-kesatoihin-onks-sulla-kortit#comments Ammatillinen koulutus syrjäytyminen nuoret työelämä Työttömyys Fri, 22 Jun 2018 08:55:39 +0000 Timo Tarus http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257275-kesatoihin-onks-sulla-kortit
Lisää määräaikaisia työsuhteita nuorille ja... http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257257-lisaa-maaraaikaisia-tyosuhteita-nuorille-ja ... pitkäaikaistyöttömille. On esitetty, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että alle 30-vuotiaita voitaisiin palkata määräaikaisiin työsuhteisiin ilman hyväksyttäviä perusteita. <br /><br /> Ongelmaksi voi kuitenkin tulla se, että käytännössä menettely olisi perustuslain vastaista, ja myös joidenkin Suomen ratifioiminen kansainvälisten sopimusten vastaista. <br /><br /> Ongelma voitaisiin ehkä poistaa jos samoja ehtoja sovellettaisiin myös joihinkin muihin ryhmiin, kuten muun muassa pitkäaikaistyöttömiin.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Ongelmaksi voi kuitenkin tulla se, että käytännössä menettely olisi perustuslain vastaista, ja myös joidenkin Suomen ratifioiminen kansainvälisten sopimusten vastaista.

Ongelma voitaisiin ehkä poistaa jos samoja ehtoja sovellettaisiin myös joihinkin muihin ryhmiin, kuten muun muassa pitkäaikaistyöttömiin. ]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257257-lisaa-maaraaikaisia-tyosuhteita-nuorille-ja#comments Nuoret Työttömät Työttömyys Thu, 21 Jun 2018 17:46:16 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257257-lisaa-maaraaikaisia-tyosuhteita-nuorille-ja
Tekoäly tulee - onko maailma valmis http://samuwilhelmsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257200-tekoaly-tulee-onko-maailma-valmis <p>Työ ja -elinkeinoministeriö julkaisi tänään <a href="https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-311-5">tutkimuksen</a>, jonka mukaan noin 15 prosenttia tuntemistamme työpaikoista voi kadota robotisaation, teknologian kehittymisen&nbsp;ja tekoälyn vuoksi. Sen lisäksi Suomea kohtaa piakkoin&nbsp;uudelleenkouluttautumisen aalto nykyisten työtehtävien mullistumisen vuoksi.</p><p>Onko yhteiskunta valmis robotisaation aiheuttamalle massatyöttömyydelle? Onko varaa järjestää ihmisille tarpeeksi kattavat mahdollisuudet koulutukseen joilla saataisiin ihmiset töihin uudistuneisiin työtehtäviin?</p><p>Miksi tekoälylle ja automatisaatiolle on tarvetta? Jotta tuotannosta saadaan tuotantotehokkaampaa ja halvempaa, jotta toiminnoista saadaan luotettavampaa, jotta operaatioista saadaan nopeampaa jne. Syitä on monia, mutta se tulee tapahtumaan ja teknologisille innovaatoille, jotka helpottavat elämää, tulee olemaan nyt ja aina tarve. Aikanaan kun sähkö keksittiin, kukaan ei oikein tiennyt mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Muutama sata vuotta myöhemmin elämä ilman sähköä olisi haastavaa kenelle tahansa ja sähkö on ollut suurena edistysaskeleena ihmiskunnan kehitykselle.</p><p>Kokisin että tekoälyn kehittyminen tulee iskemään lähviuosina kovimmin kolmeen alaan: Finanssialaan, logistiikkaan ja kaupan alaan jotka kaikki työllistävät yhteensä Suomessa yli miljoona ihmistä.</p><p>Fintech ja teknologia tulevat kovaa vauhtia finanssialalle. Nordea on uudistanut tunnistautumisen tapojaan elektronisiksi ja pankkikonttorissa asiointi paikan päällä vähenee, kun asiat voidaan hoitaa nopeammin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin digin kautta. Tekoäly ei tee inhimillisiä virheitä myöskään varainhoidossa.</p><p>Laivaliikenteen, junaliikenteen, kuorma-autojen, linja-autojen ja jopa lentokoneiden automatisointi on nyt kuuma puheenaihe ja teknologia näiden mahdollistamiseen on jo hyvin pitkällä. Tekoälyllä toimiva liikenne voi arvioida ympäristöä tehokkaammin ja ennalta ehkäistä onnettomuuksia ihmistä paremmin.</p><p>Amazon on keksinyt tekoälyä hyödyntävän&nbsp;kaupan joka ei tarvitse lainkaan henkilökuntaa.</p><p>Toimivia siakaspalvelurobotteja on jo olemassa ja ne ovat niin hyviä, etteivät edes asiantuntijat voi tunnistaa onko kyseessä kone vai oikea ihminen.</p><p>Muutama esimerkki siitä, miksi tekoäly voi tehdä ihmisen tarpeettomaksi tuntemillamme aloilla. Tällöin on syytä miettiä sitä, mitä miljoonat ihmiset tekevät sitten kun nämä työpaikat yksinkertaisesti katoavat. Riittävätkö hyvinvointiyhteiskunnan resurssit työttömyystukineen pelastamaan tilanteen ja työllistämään nämä ihmiset? Epäilen. Silloin esille nousee koulutus, joka onneksi on Suomessa huippuluokkaa ja tähän tulisi panostaa. Sinäkin olet varmasti työpaikallasi istunut koulutuksissa ja seminaareissa, jossa sinulle on opetettu uusia toimintapoja ja IT-järjestelmiä ja toimimaan yhteistyössä tekoälyn kanssa.</p><p>Kuvitellaan ääritilanne jossa kone rakentaa koneita ja huoltaa itse itsensä ja ihmisen kontribuutio linjalla on tarpeeton. Kuka omistaa koneet? Tuleeko tekoälystä ainoastaan rikkaiden huvitus vai onko mahdollista keksiä järkevä tulonsiirto? Esimerkiksi&nbsp;koneilta ja osakkeenomistajilta työttömille? Mielestäni tämä kysymys tulee olemaan kaikista keskeisin tekoälyn vaikutuksia pohtiessa ja se on mediakeskustelussa esillä liian vähän. Robottiautot voivat näkyä Kalifornian kaduilla jo nyt, mutta eivät Keski-Afrikassa vielä vuosikymmeniin jos koskaan.</p><p>Kaikki edellä mainitut ongelmat tulevat olemana todellisia ennemmin tai myöjemmin. Mikäli massatyöttömyyteen ja tekoälyn tuloon&nbsp;halutaan reagoida, aika on nyt. Tosiasiat on tiedostettava ja tilanteeseen on varauduttava ja&nbsp;ihmisten, valtion ja yhteiskunnan on varauduttava ajattelemaan asiansa ja toimintapansa uudelleen hyvinvointinsa varmistamiseksi. Terminatorista tuttua koneiden valtaannousua ja maailmanloppua tuskin tulee, mutta tilanne on silti otettava yhtä vakavasti.</p><p>Koulutusresurssien turvaamiseen panostaminen&nbsp;olisi hyvä alku. Siitä kiitokset Helsingin Yliopiston järjestämälle ilmaiselle <a href="https://course.elementsofai.com">Tekoäly-kurssilla</a>, jonka tekemistä voin suositella kaikille. Suunta on oikea!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työ ja -elinkeinoministeriö julkaisi tänään tutkimuksen, jonka mukaan noin 15 prosenttia tuntemistamme työpaikoista voi kadota robotisaation, teknologian kehittymisen ja tekoälyn vuoksi. Sen lisäksi Suomea kohtaa piakkoin uudelleenkouluttautumisen aalto nykyisten työtehtävien mullistumisen vuoksi.

Onko yhteiskunta valmis robotisaation aiheuttamalle massatyöttömyydelle? Onko varaa järjestää ihmisille tarpeeksi kattavat mahdollisuudet koulutukseen joilla saataisiin ihmiset töihin uudistuneisiin työtehtäviin?

Miksi tekoälylle ja automatisaatiolle on tarvetta? Jotta tuotannosta saadaan tuotantotehokkaampaa ja halvempaa, jotta toiminnoista saadaan luotettavampaa, jotta operaatioista saadaan nopeampaa jne. Syitä on monia, mutta se tulee tapahtumaan ja teknologisille innovaatoille, jotka helpottavat elämää, tulee olemaan nyt ja aina tarve. Aikanaan kun sähkö keksittiin, kukaan ei oikein tiennyt mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Muutama sata vuotta myöhemmin elämä ilman sähköä olisi haastavaa kenelle tahansa ja sähkö on ollut suurena edistysaskeleena ihmiskunnan kehitykselle.

Kokisin että tekoälyn kehittyminen tulee iskemään lähviuosina kovimmin kolmeen alaan: Finanssialaan, logistiikkaan ja kaupan alaan jotka kaikki työllistävät yhteensä Suomessa yli miljoona ihmistä.

Fintech ja teknologia tulevat kovaa vauhtia finanssialalle. Nordea on uudistanut tunnistautumisen tapojaan elektronisiksi ja pankkikonttorissa asiointi paikan päällä vähenee, kun asiat voidaan hoitaa nopeammin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin digin kautta. Tekoäly ei tee inhimillisiä virheitä myöskään varainhoidossa.

Laivaliikenteen, junaliikenteen, kuorma-autojen, linja-autojen ja jopa lentokoneiden automatisointi on nyt kuuma puheenaihe ja teknologia näiden mahdollistamiseen on jo hyvin pitkällä. Tekoälyllä toimiva liikenne voi arvioida ympäristöä tehokkaammin ja ennalta ehkäistä onnettomuuksia ihmistä paremmin.

Amazon on keksinyt tekoälyä hyödyntävän kaupan joka ei tarvitse lainkaan henkilökuntaa.

Toimivia siakaspalvelurobotteja on jo olemassa ja ne ovat niin hyviä, etteivät edes asiantuntijat voi tunnistaa onko kyseessä kone vai oikea ihminen.

Muutama esimerkki siitä, miksi tekoäly voi tehdä ihmisen tarpeettomaksi tuntemillamme aloilla. Tällöin on syytä miettiä sitä, mitä miljoonat ihmiset tekevät sitten kun nämä työpaikat yksinkertaisesti katoavat. Riittävätkö hyvinvointiyhteiskunnan resurssit työttömyystukineen pelastamaan tilanteen ja työllistämään nämä ihmiset? Epäilen. Silloin esille nousee koulutus, joka onneksi on Suomessa huippuluokkaa ja tähän tulisi panostaa. Sinäkin olet varmasti työpaikallasi istunut koulutuksissa ja seminaareissa, jossa sinulle on opetettu uusia toimintapoja ja IT-järjestelmiä ja toimimaan yhteistyössä tekoälyn kanssa.

Kuvitellaan ääritilanne jossa kone rakentaa koneita ja huoltaa itse itsensä ja ihmisen kontribuutio linjalla on tarpeeton. Kuka omistaa koneet? Tuleeko tekoälystä ainoastaan rikkaiden huvitus vai onko mahdollista keksiä järkevä tulonsiirto? Esimerkiksi koneilta ja osakkeenomistajilta työttömille? Mielestäni tämä kysymys tulee olemaan kaikista keskeisin tekoälyn vaikutuksia pohtiessa ja se on mediakeskustelussa esillä liian vähän. Robottiautot voivat näkyä Kalifornian kaduilla jo nyt, mutta eivät Keski-Afrikassa vielä vuosikymmeniin jos koskaan.

Kaikki edellä mainitut ongelmat tulevat olemana todellisia ennemmin tai myöjemmin. Mikäli massatyöttömyyteen ja tekoälyn tuloon halutaan reagoida, aika on nyt. Tosiasiat on tiedostettava ja tilanteeseen on varauduttava ja ihmisten, valtion ja yhteiskunnan on varauduttava ajattelemaan asiansa ja toimintapansa uudelleen hyvinvointinsa varmistamiseksi. Terminatorista tuttua koneiden valtaannousua ja maailmanloppua tuskin tulee, mutta tilanne on silti otettava yhtä vakavasti.

Koulutusresurssien turvaamiseen panostaminen olisi hyvä alku. Siitä kiitokset Helsingin Yliopiston järjestämälle ilmaiselle Tekoäly-kurssilla, jonka tekemistä voin suositella kaikille. Suunta on oikea!

]]>
7 http://samuwilhelmsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257200-tekoaly-tulee-onko-maailma-valmis#comments Tekoäly Työttömyys Wed, 20 Jun 2018 10:11:51 +0000 Samu Wilhelmsson http://samuwilhelmsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257200-tekoaly-tulee-onko-maailma-valmis
Korvaus työttömyydestä on osa työjärjestelmäämme http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257115-korvaus-tyottomyydesta-on-osa-tyojarjestelmaamme <p>Yhteiskunnassamme työn tekeminen on moninaisesti sopimuksin säädeltyä. Et voi siis vain mennä ja sopia työnantajan kanssa, että tulet töihin ja saat siitä palkkaa, jonka käytät elämiseesi. Työtä teettävällä on omat sovitut säännöksensä. Tällaista yhteiskuntaa pidetään sivistyneenä sopimusyhteiskuntana.</p><p>Silloin kun työn hankkiminen käy hankalaksi ja joillain jopa ylivoimaiseksi, on sopimusyhteiskunnassa sovittu, että maksetaan korvausta siltä ajalta, kun työtä vailla oleva etsii sopivaa työtä.</p><p>Työstä saatavilla tuloillahan maksetaan elämän &rsquo;kiinteät kustannukset&rsquo;, työttömänä ne maksetaan saatavasta korvauksesta. Työttömän on sopeutettava kustannuksensa korvauksensa mukaisiksi. Ja jos ja kun korvaus ei riitä, täytyy turvautua läheisiin, realisoida omaisuuttaan tai hakea toimeentulotukea.&nbsp;</p><p>Korvausta työttömyydestä maksetaan yksilöille, ei perheille. Itse näen sen niin, että jokainen säilyttää itsenäisyytensä, eikä ainakaan periaatetasolla tule riippuvaiseksi esimerkiksi puolisostaan.</p><p>Näin on sovittu sopimusyhteiskunnassa. Työtön on osa työjärjestelmäämme, ei mikään kummajainen. On ihan tavallista olla työtön, eli silloin kun työtä ei ole tarjolla, ollaan työttömiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnassamme työn tekeminen on moninaisesti sopimuksin säädeltyä. Et voi siis vain mennä ja sopia työnantajan kanssa, että tulet töihin ja saat siitä palkkaa, jonka käytät elämiseesi. Työtä teettävällä on omat sovitut säännöksensä. Tällaista yhteiskuntaa pidetään sivistyneenä sopimusyhteiskuntana.

Silloin kun työn hankkiminen käy hankalaksi ja joillain jopa ylivoimaiseksi, on sopimusyhteiskunnassa sovittu, että maksetaan korvausta siltä ajalta, kun työtä vailla oleva etsii sopivaa työtä.

Työstä saatavilla tuloillahan maksetaan elämän ’kiinteät kustannukset’, työttömänä ne maksetaan saatavasta korvauksesta. Työttömän on sopeutettava kustannuksensa korvauksensa mukaisiksi. Ja jos ja kun korvaus ei riitä, täytyy turvautua läheisiin, realisoida omaisuuttaan tai hakea toimeentulotukea. 

Korvausta työttömyydestä maksetaan yksilöille, ei perheille. Itse näen sen niin, että jokainen säilyttää itsenäisyytensä, eikä ainakaan periaatetasolla tule riippuvaiseksi esimerkiksi puolisostaan.

Näin on sovittu sopimusyhteiskunnassa. Työtön on osa työjärjestelmäämme, ei mikään kummajainen. On ihan tavallista olla työtön, eli silloin kun työtä ei ole tarjolla, ollaan työttömiä. 

 

]]>
18 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257115-korvaus-tyottomyydesta-on-osa-tyojarjestelmaamme#comments Työ Työtön Työttömyys Työttömyyskorvaus Tue, 19 Jun 2018 04:46:14 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257115-korvaus-tyottomyydesta-on-osa-tyojarjestelmaamme
Kun pääministeristä tulee siivooja http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965-kun-paaministerista-tulee-siivooja <p>Ajatellaanpa sitä hetkeä, kun pääministeriltä loppuvat hommat ja hän joutuu ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Avulias virkailija antaa hänelle heti listan yrityksistä, joihin pääministerin osaaminen riittäisi. Mutta useamman kuukauden yrittämisen jälkeen töitä ei löydy. Pääministeri joutuu miettimään mitä tehdä. Ehkä pitää ryhtyä siivoojaksi?</p> <p>Aivan absurdi juttu, eikö niin? Aivan absurdi ajatus, että tuolla kokemuksella lähdettäisiin tekemään siivoojan työtä.&nbsp;</p> <p>No onhan se epätodennäköistä, että pääministerin seuraava työ olisi siivoojan homma. Mutta sen sijaan politiikan päätöksenteossa sekin vaihtoehto tuntuu ihan loogiselta idealta muulle kansalle. Koulutuksesta riippumatta ihmisen tulisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan. Kuulemma työntekö pitää ihmisen työkykyisenä ja antaa mahdollisuuden löytää sitten joskus sitä oman alankin hommaa, kun sitä tulee vastaan.</p> <p>Kuulostaa järkevältä?</p> <p>No äkkiseltään varmaan niin. Asia vain on hieman mutkikkaampi. Tai itse asiassa aika monta kertaa mutkikkaampi. Erityisesti jos puhutaan jo muutenkin työntekijästä, jolla on jollekin alalle koulutus, mutta se kaipaisi päivitystä, ennen kuin sitä hommaa omalta alalta löytyisi. Tai jos puhutaan sellaisesta, jonka alalta ovat työt loppuneet tai loppumassa, mutta takana kuitenkin vaikkapa akateemista koulutusta ihan toiselta alalta, niin sellainen tarvitsisi myös jotakin uutta koulutusta.</p> <p>Nyt joku varmaan miettii, että niin, mitä sitten?</p> <p>No sitä sitten, että raaoilla työmarkkinoilla saattaa ottaa ohraleipä. Kun hyvin koulutettu joutuu tekemään reippaasti alle koulutuksensa olevaa työtä, hän on suuressa riskissä jäädä loppuelämän ajaksi ilman kunnollista työtä. Nuoremmalle se ei niinkään ole peruuttamaton ongelma. Kolmekymppisellä on vielä hyvät saumat päästä työnsyrjään kiinni. Mutta vaikkapa viisikymppiselle parin vuoden sivupolku voi olla jo fataali.</p> <p>Saatat sanoa, että se on yksilön ongelma.&nbsp;</p> <p>Joo. Onhan se niin, että jos pääministeri joutuu siivoojaksi, niin se on vain pääministerille todellinen ongelma, vai onko?</p> <p>Kyllä se on yhteiskunnallinenkin ongelma, jos fiksun ihmisen työpanosta ei hyödynnetä tehokkaasti. Se on ongelma suomalaiselle kansantaloudelle. Kalliilla hankittu koulutus ja vuosien kokemus heitetään vain roskakoppaan. Sitten siinä on sekin puoli, että ihminen, jonka motivaatio työntekoon on tavallista alhaisempi, jää myös tavallista aiemmin eläkkeelle.&nbsp;</p> <p>Juuri perjantaina uutisoitiin, että on jo useampi tapaus, jotka hakevat aktiivimallin seurauksena työkyvyttömyyseläkettä, vaikka eivät välttämättä ole edes sairaita. Mutta sekin on vielä pientä piiperrystä. Tein tällä viikolla kyselyä omaan Twitter verkostooni. 110 vastaajasta 41 % ajatteli tekevänsä töitä yli 70 -vuotiaaksi, jos terveys ja työn mielekkyys vain ovat kohdallaan. Mutta siis vain silloin, jos siinä hommassa on jotakin mieltä.</p> <p>Mietitäänpä vielä hetki. Kuinka paljon paremmin Suomella menee kymmenen vuoden päästä, jos löydämme aivan toisenlaisen tavan ajatella koulutusta, työtä ja uria? Uskokaa tai älkää, mutta 65-70 vuotiaiden panosta tarvitaan tulevaisuuden päätöksenteossa.</p> <p>Ai että mihin?</p> <p>Eläkepommin kasvaessa eläkeikäisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti, eikä suinkaan vain Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa ja osassa Aasiaa. Arvatkaa huviksenne, ketkä ymmärtävät parhaimmin, mitä tuolle ikäluokalle kannattaa tarjota?</p> <p>Haluammeko että se porukka on luomassa menestystä vai maksukyvyltään huonoina eläkeläisinä?</p> <p>Ajatus siitä, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys, on täysin älyvapaana syntynyt ajatus, mutta sitä on vain niin ihanan mukava hokea, kun se ei kosketa itseä. Parempi hokema olisi vaikka se, että ihan mikä tahansa keino pitää korkeaa osaamista omaavien ammattitaitoa yllä tai auttaa heitä kouluttautumaan uudelleen vielä +50 vuotiainakin, olisi paljon fiksumpaa.&nbsp;</p> <p>Kävisivät sitten vaikka samalla tavalla siivoamassa lisätienestien saamiseksi kuin opiskelijat.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatellaanpa sitä hetkeä, kun pääministeriltä loppuvat hommat ja hän joutuu ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Avulias virkailija antaa hänelle heti listan yrityksistä, joihin pääministerin osaaminen riittäisi. Mutta useamman kuukauden yrittämisen jälkeen töitä ei löydy. Pääministeri joutuu miettimään mitä tehdä. Ehkä pitää ryhtyä siivoojaksi?

Aivan absurdi juttu, eikö niin? Aivan absurdi ajatus, että tuolla kokemuksella lähdettäisiin tekemään siivoojan työtä. 

No onhan se epätodennäköistä, että pääministerin seuraava työ olisi siivoojan homma. Mutta sen sijaan politiikan päätöksenteossa sekin vaihtoehto tuntuu ihan loogiselta idealta muulle kansalle. Koulutuksesta riippumatta ihmisen tulisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan. Kuulemma työntekö pitää ihmisen työkykyisenä ja antaa mahdollisuuden löytää sitten joskus sitä oman alankin hommaa, kun sitä tulee vastaan.

Kuulostaa järkevältä?

No äkkiseltään varmaan niin. Asia vain on hieman mutkikkaampi. Tai itse asiassa aika monta kertaa mutkikkaampi. Erityisesti jos puhutaan jo muutenkin työntekijästä, jolla on jollekin alalle koulutus, mutta se kaipaisi päivitystä, ennen kuin sitä hommaa omalta alalta löytyisi. Tai jos puhutaan sellaisesta, jonka alalta ovat työt loppuneet tai loppumassa, mutta takana kuitenkin vaikkapa akateemista koulutusta ihan toiselta alalta, niin sellainen tarvitsisi myös jotakin uutta koulutusta.

Nyt joku varmaan miettii, että niin, mitä sitten?

No sitä sitten, että raaoilla työmarkkinoilla saattaa ottaa ohraleipä. Kun hyvin koulutettu joutuu tekemään reippaasti alle koulutuksensa olevaa työtä, hän on suuressa riskissä jäädä loppuelämän ajaksi ilman kunnollista työtä. Nuoremmalle se ei niinkään ole peruuttamaton ongelma. Kolmekymppisellä on vielä hyvät saumat päästä työnsyrjään kiinni. Mutta vaikkapa viisikymppiselle parin vuoden sivupolku voi olla jo fataali.

Saatat sanoa, että se on yksilön ongelma. 

Joo. Onhan se niin, että jos pääministeri joutuu siivoojaksi, niin se on vain pääministerille todellinen ongelma, vai onko?

Kyllä se on yhteiskunnallinenkin ongelma, jos fiksun ihmisen työpanosta ei hyödynnetä tehokkaasti. Se on ongelma suomalaiselle kansantaloudelle. Kalliilla hankittu koulutus ja vuosien kokemus heitetään vain roskakoppaan. Sitten siinä on sekin puoli, että ihminen, jonka motivaatio työntekoon on tavallista alhaisempi, jää myös tavallista aiemmin eläkkeelle. 

Juuri perjantaina uutisoitiin, että on jo useampi tapaus, jotka hakevat aktiivimallin seurauksena työkyvyttömyyseläkettä, vaikka eivät välttämättä ole edes sairaita. Mutta sekin on vielä pientä piiperrystä. Tein tällä viikolla kyselyä omaan Twitter verkostooni. 110 vastaajasta 41 % ajatteli tekevänsä töitä yli 70 -vuotiaaksi, jos terveys ja työn mielekkyys vain ovat kohdallaan. Mutta siis vain silloin, jos siinä hommassa on jotakin mieltä.

Mietitäänpä vielä hetki. Kuinka paljon paremmin Suomella menee kymmenen vuoden päästä, jos löydämme aivan toisenlaisen tavan ajatella koulutusta, työtä ja uria? Uskokaa tai älkää, mutta 65-70 vuotiaiden panosta tarvitaan tulevaisuuden päätöksenteossa.

Ai että mihin?

Eläkepommin kasvaessa eläkeikäisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti, eikä suinkaan vain Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa ja osassa Aasiaa. Arvatkaa huviksenne, ketkä ymmärtävät parhaimmin, mitä tuolle ikäluokalle kannattaa tarjota?

Haluammeko että se porukka on luomassa menestystä vai maksukyvyltään huonoina eläkeläisinä?

Ajatus siitä, että mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys, on täysin älyvapaana syntynyt ajatus, mutta sitä on vain niin ihanan mukava hokea, kun se ei kosketa itseä. Parempi hokema olisi vaikka se, että ihan mikä tahansa keino pitää korkeaa osaamista omaavien ammattitaitoa yllä tai auttaa heitä kouluttautumaan uudelleen vielä +50 vuotiainakin, olisi paljon fiksumpaa. 

Kävisivät sitten vaikka samalla tavalla siivoamassa lisätienestien saamiseksi kuin opiskelijat.

 

]]>
26 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965-kun-paaministerista-tulee-siivooja#comments Kotimaa Suomalainen työelämä Työelämä Työllistyminen Työttömyys Työvoimapolitiikka Sat, 16 Jun 2018 04:30:00 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256965-kun-paaministerista-tulee-siivooja
Työttömät ja muut palkkatyötä vailla olevat yhteen ynnättynä http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256428-tyottomat-ja-muut-palkkatyota-vailla-olevat-yhteen-ynnattyna <p>TEM:n <a href="http://www2.toimialaonline.fi/">Toimialaonlinesta</a> löytyi huhtikuun työttömyyslukuja, aktivoinnin piirissä olevat ja koko kunnan työvoiman suuruus.</p><p>&nbsp;</p><p>Laskin yhteen aktivoinnin piirissä olevat ja &quot;normaalit&quot; työttömät, sekä listasin lopuksi 10 suurimman työttömyyden riivaamaa kuntaa. Sitä en lähtenyt erittelemään, että moniko aktivoinnin piirissä olevista on esimerkiksi hippaleikeissä kuntouttavassa työtoiminnassa tai opiskelemassa työttömyyskorvauksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjois-Karjala oli komeasti edustettuna (7/10) ja ykköseksi nousi Outokumpu 27,7% työttömyysasteellaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> TEM:n Toimialaonlinesta löytyi huhtikuun työttömyyslukuja, aktivoinnin piirissä olevat ja koko kunnan työvoiman suuruus.

 

Laskin yhteen aktivoinnin piirissä olevat ja "normaalit" työttömät, sekä listasin lopuksi 10 suurimman työttömyyden riivaamaa kuntaa. Sitä en lähtenyt erittelemään, että moniko aktivoinnin piirissä olevista on esimerkiksi hippaleikeissä kuntouttavassa työtoiminnassa tai opiskelemassa työttömyyskorvauksella.

 

Pohjois-Karjala oli komeasti edustettuna (7/10) ja ykköseksi nousi Outokumpu 27,7% työttömyysasteellaan.

]]>
4 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256428-tyottomat-ja-muut-palkkatyota-vailla-olevat-yhteen-ynnattyna#comments Aktivointi Työttömyys Wed, 06 Jun 2018 10:57:13 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256428-tyottomat-ja-muut-palkkatyota-vailla-olevat-yhteen-ynnattyna