*

Milko Aikio Oikeuden puolesta, vääryyttä vastaan

Kaikki blogit puheenaiheesta Kilpailukyky

Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Talous on ollut ja tulee olemaan keskeisin teema politiikassa. Sillä on merkittävä vaikutus Suomen tulevaisuuteen ja kansalaisten arkeen.

Luovaa pelastusta

Luovat alat ja luova talous ovat nousseet elinkeinopoliittiseen keskusteluun etsittäessä vaihtoehtoja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Talous on maailmanlaajuisesti voimakkaassa murroksessa teollisen tuotannon siirtyessä kasvavien markkinoiden ja edullisen työvoiman maihin. Globaalissa kilpailussa teknologian taso on yhdenmukaistunut, joten ainoita kilpailukykyä parantavia tekijöitä ovat sisällöt.

TÄYSTYÖLLISYYTEEN ILMAN UUSIA KUSTANNUKSIA!

Työttömyyden nettokustannukset julkiselle taloudelle ovat vähintään suuruusluokkaa 5 miljardia euroa vuodessa. Jos kaikki kustannukset laskettaisiin mukaan, summa olisi oleellisesti tätä suurempi. ”Täystyöllisyys” toteutuu, jos työttömyysaste on alle 2 %, koska aina on ns kitkatyöttömyyttä ja ns aktiivisesta työvoimapolitiikasta aiheutuvaa lyhytkestoista työttömyyttä. Työttömiä on nykyisin vähintään noin 250.000 henkilöä. Tämä edustaa noin kolmea miljoonaa henkilötyökuukautta vuodessa.

Suurin häviäjä energiatehottomuudessa on Verottaja

Suomi tuottaa energiansa energiatehottomasti ja suurin taloudellinen häviäjä energia tehottomuudessa on Verottaja.  

Näin tapahtuu, koska energiatehottomuus syö yritysten kilpailukykyä, heikentää vaihtotasetta sekä ulosliputtaa suomalaisia tuotantolaitoksia ulkomaille. Tällöin veroja maksetaan vähemmän, koska ostovoimaa kansalaisella on vähemmän.

Tuulestako temmattuja taalereita, Suomen Tuulivoimayhdistys?

Suomen Tuulivoimayhdistys (joka on suomalainen tuulivoiman ja –teollisuuden puolestapuhuja ja lobbari) julkaisi tänään verkkosivuillaan uutisen Tuulivoimavuosi 2016 toi Suomeen lähes miljardin investoinnit. Kun olemme saaneet kuulla valemedioiden noususta, tämän kaltaisia uutisia ei voi jättää laskuista. Suomen tuulivoimayhdistys toimii, jos ei nyt samalla, niin saman suuntaisilla toimintatavoilla kuin valeuutissivustot.

Halu kehittää maaseutua ei ole sodanjulistus

Anu Kantola kirjoittaa kuvaavasti Helsingin Sanomien kolumnissaan (17.1.2017), miten muuttoliike maasta toiseen ja muuttoaalto maalta kaupunkeihin synnyttävät kaksoisidentiteettejä. Kantolan mielestä Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa ja myös Suomessa on parhaillaan käynnissä maalaisten kapina suuria kaupunkeja vastaan.

Kuntien ja kaupunkien liikelaitokset.

Kyseenalaistan osittain kunnallistaloudessa olevan liikelaitostamisen, mitä sillä haetaan?

Esimerkiksi joku Uimahalli on jo niillä rajoilla.

Mutta myös muita esimerkkejä tuntuu löytyvän.

Otan esimerkin Kuopiosta;

MESTAR YRITYKSENÄ

Mestar on Kuopion kaupungin kokonaan omistama liikelaitos. Mestarin palveluja ovat yhdyskuntarakentaminen; katujen, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen kunnossa- ja puhtaanapito sekä sähköverkon asennus ja ylläpito. 

Miksi pitää olla liikelaitos: näkyykö se mitenkään esim. kaupungin velassa ja taseessa.

Talouden myytinkorjaajat luovat uusia myyttejä

 

Valtiosihteeri Hetemäki esittää myytiksi väitettä, että työttömyys laskee kohtuulliseksi, kunhan työn kysyntä elpyy ja uusia työpaikkoja alkaa tulla tarjolle. Tätä myös Vartiainen on esittänyt. Hetemäki perustelee asiaa sillä, että työttömyys on kasvanut nopeimmin Uudellamaalla, jossa myös avoimet työpaikat ovat lisääntyneet nopeimmin. Koko Suomesta on saatavissa tällainen näkymä, voimakkaimmin Uudeltamaalta.

Ammattikoululaisten kehittymismahdollisuuksiin panostettava

Suomalaiset tytöt pärjäsivät uusissa Pisa-tuloksissa (”PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. PISA-tutkimuksessa selvitetään myös oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja” – Wikipedia ). Suomalaiset tytöt sijoittuivat tilastoissa sijalle kaksi ja pojat sijalle kymmenen. Missään muussa tutkimuksen maassa sukupuolten erot eivät ole näin näkyviä.

Kikytetään Suomi nousuun

Sipilän hallituksen keskeisenä tavoitteena on ollut suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen, jotta suomalaiset tuotteet ja palvelut kävisivät paremmin kaupaksi maailmalla. Tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta ne keinot.

Runsaan vuoden ajan soudettujen ja huovattujen, välillä upotettujenkin neuvotteluiden jälkeen viime kesänä syntyi paljon puhuttu kilpailukykysopimus, kiky, jossa valtio ja työmarkkinajärjestöt sopivat:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä