Milko Aikio Oikeuden puolesta, vääryyttä vastaan

Kaikki blogit puheenaiheesta Kapitalismi

Köyhät piiloon - Aktiivimalli myös leipäjonoihin

Leipäjonot aiotaan piilottaa, koska ne ovat rumia ja häiritsevät menestyjän arkea. Eikä tämä vielä mitään, sillä myös aktiivimalli halutaan viedä leipäjonoihin. Sen muovikassin saa  pian vain jos tekee jotain mikä ei hyödytä ketään, eikä ainakaan sitä vähäistä purtavaansa jonottavaa köyhää.

https://yle.fi/uutiset/3-10173516

Kapitalistit pelkäävät ideologista epäonnistumista, tai sen paljastumista

Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat ”täydellisesti kilpaillut”. ”Täydellisesti kilpailtu” on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan.

Talousjärjestelmä auttaa hallitsemaan massoja

Paljon puhutaan siitä, että Suomessakin ollaan jo niin varakkaita, että meidän tulisi jakaa enemmän muille. Lisäraha ei kuulemma lisää onnellisuuttamme. No toki varallisuus tuottaa merkittävästi onnellisuutta. Tämä koskee ihmisiä, joille on jokin varallisuuden taso riittävä eikä tarvetta kahmia jatkuvasti lisää. Eli he eivät sairasta kapitalistin pohjatonta ahneutta. Emmekä me suomalaiset ole todellakaan varakkaita. Merkittävä varallisuus poistaa tarpeen tehdä työtä palkan vuoksi. Palkkaorjuus on ihmisarvoa alentava ja mieltä masentava asia. Se on nykyaikainen versio maaorjuudesta.

Hengellisyys on ihmiskunnan sitkeä kanssamatkustaja

Henkilökohtainen suhteeni uskontoon ja hengellisyyteen on yksinkertainen – sitä ei ole. Vasta mennessäni kouluun ymmärsin, että jumalaan uskovat myös omat ikätoverini, eikä pelkästään isoäitini.

Aikuisiällä minulle on selvinnyt, kuinka valtava merkitys uskonnolla, hengellisyydellä ja niihin rinnastettavilla asioilla on niin yhteiskunnassa kuin yksilöillekin. Viimeisin herätys tähän oli tämä artikkeli

Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme

Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla...

Kommunismin pelossa kapitalismin kitaan

1980 luvulla kapitalismi kukisti kommunismin. Kommunismin kukistumista voidaan pitää hyvänä asiana, siitä ei ole kahta sanaa. On helppoa olla jälkiviisas, mutta en malta kuitenkaan olla mainitsematta, että 80 luvun jälkeen kapitalismi olisi pitänyt pitää hallinnassa. Kapitalismin voimistuttua, se kukisti 90 luvulla demokratian ja markkinatalouden. Nykymeno on siitä seurausta. Olemme menettäneet hallinnan. Valtaa pitäviä poliitikkojamme ohjaa ulkomaiset tahot. Kaiken tuon seurauksena kärsimme taloudellisista, sosiaalisista ja ekoloogisista ongelmista.

Intersektionaalisuus ja antikapitalismi Suomessa

Suomalaisen feminismin keskeisin areena on verkkoalustat. Liike on hajautettu, eikä sillä ole mitään yhtä kaikkien, tai edes enemmistön tukemaa järjestöä. Viime vuonna perustettua feminististä puoluetta tukee sitäkin vain vähemmistö feministeistä. Alle vuoden ikäiseksi puolueeksi se kuitenkin pärjäsi ihan kohtalaisesti kunnallisvaaleissa, ja monet Suomen tunnetuimmat feministit ovat sen aktiiveja tai tukijoita. Puolueen merkitys feministiselle keskustelulle tulee olemaan merkittävä, vaikka se ei koskaan pääsisi eduskuntaan asti.

Miksi intersektionaalisuus pärjää erinomaisesti ilman antikapitalismia?

Kapitalismilla ei ole yhtä ideologiaa vain kaksi, liberalismi ja konservatismi. Molemmissa on paljon sisäisiä keskenään kiisteleviä oppisuuntia, mutta liberalismin suuri linja on päästä eroon kaikista perinnöllisistä etuoikeuksista ja muista kilpailun hidasteista, ja luoda mahdollisuuksien tasa-arvo. Konservatismilla ei ole mitään suurta linjaa, se on sekalainen kokoelma toimijoita jotka yrittävät hidastaa tai estää yhteiskunnan kehittymistä, tai kääntää kehityksen suunnan taaksepäin 1).

Miksi kapitalismikritiikki on korvautunut luokkasyrjinnän kritiikillä?

Patricia Hill Collinsin ja Sirma Bilgen Intersectionality on Polity-kustantamon Key concepts-sarjassa ilmestynyt johdantoteos intersektionaalisuuteen. Kirja liittää intersektionaalisuuden jatkumoon, joka alkaa 60-luvun liikkeistä, Combahee River -kollektiivista ja Angela Davisista, mutta se ei käsittele 30-luvun Yhdysvaltojen mustia kommunistinaisia. Anarkismia ei kirjassa mainita lainkaan. Marxilaisuuteen viitataan pääosin intersektionaalisuudesta irrallisena liikkeenä, jonka edustajat kritisoivat identiteettipolitiikkaa 1).

Intersektionaalinen feminismi ja sosialismi

Intersektionaalisuus-sanalle ei ole tyylikästä suomenkielistä vastinetta. Englanniksi intersectionality viittaa risteyksiin. Intersektionaalisuus tarkoittaa erilaisten sorron muotojen, kuten rasismin ja seksismin kiinnittymistä toiseensa. Itse ajattelen risteysmetaforaa niin, että joku on keskellä risteystä ja yhdestä suunnasta päälle ajaa rasismi, toisesta seksismi ja muista suunnista sitten vielä muut sorron muodot. Intersektionaalisuuden aatteelliset juuret ovat feminismissä, mikäli ensimmäisestä puhutaan erillisenä suuntauksena on tarkoituksena korostaa sen laajempaa lähestymistapaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä