Milko Aikio Oikeuden puolesta, vääryyttä vastaan

Ministeri Grahn-Laasonen haluaa yliopistoista firmojen koulutuskeskuksia

Kenties Suomen huonoimpiin opetus- ja kulttuuriministeihin kuuluva Sanni Grahn-Laasonen (kok.) valmistelee uutta rahoitusmallia ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Uusi rahoitusmalli jakaisi korkeakouluille rahaa sen mukaan kuinka hyvin sieltä valmistuneet onnistuvat työllistymään omalla alallaan.

Käydään ensin läpi mitä korkeakoulut ovat. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan ammattilaisia, tieteellisten teorioiden soveltajia, kuten insinöörejä.

Yliopistojen tärkein tehtävä on tehdä tutkimusta, siis tuottaa uutta tietoa. On mahdotonta sanoa milloin ja miltä tieteenalalta seuraava suuri tieteellinen mullistus tulee, mutta yritys on joka alalla kova.

Ammattikorkeakoulujen kohdalla voin ymmärtää työllistymisperusteisen arvioinnin. Niiden tehtävä kun nimenomaan on työntekijöiden kouluttaminen. Ne ovat ammattikorkeakouluja, niistä valmistutaan siis työelämään.

Mutta mikä se sellainen yliopisto sitten on?

Yliopisto on tieteen ja tutkimuksen instituutio. Sen tuloksia ei ole mielekästä arvioida työllistymisen kautta, sillä yliopiston ei ole tarkoitus ensisijaisesti kouluttaa työntekijöitä, vaan tutkijoita, tieteen tekijöitä. Yliopisto on yksi niistä perusasioista, joka valtion on tuotettava poliisin, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien palveluiden lisäksi, jos se aikoo selvitä jatkuvasti kehittyvässä ja muuttuvassa maailmassa.

Ilman omaa tieteen tekemiseen keskittynyttä instituutiota emme kansana pärjää. Fiksuimmat menevät silloin opiskelemaan muualle, eivätkä palaa Suomeen. Menetämme kansamme terävimmän kärjen. Näin tapahtuu jo nyt, eikä trendi näytä olevan taittumassa, päinvastoin.

Ilman tieteellistä tukimusta myös Suomen pitkän tähtäimen talousnäkymät ovat heikot. Tarvitaan uusia oivalluksia, pieniäkin löydöksiä, jotka voivat myöhemmin osoittautua kallisarvoiseksi. 

Valitettavasti Sanni Grahn-Laasoselta näyttää menneen täysin ohi mitä varten yliopistoja on olemassa. Niiden tarkoitus ei ole valmistaa liukuhihnalta duunareita. Niiden tarkoitus on etsiä uutta tietoa. Voihan toki olla, että ministeri Grahn-Laasosen maailmankuvassa kaikki tietämisen arvoinen jo tiedetään; ajatus, joka oli suosittu viimeksi keskiajalla. Grahn-Laasonen on nyt tekemässä yliopistosta jonkinlaista ammattikoulua, jossa käytäntö on tärkein ja teoriat voi jättää akateemikoille - jos sellaisia Grahn-Laasosen maailmankuvaan mahtuu. 

Entä sitten sellaiset tieteenalat, joilla on aidosti huonot työllisyysnäkymät? Voitaisiinko edes niiden (jo olematonta) rahoitusta leikata?

Mielestäni ei.

Sellaisilla ikiaikaisilla oppiaineilla kuin filosofialla ja matematiikalla on edelleen paikkansa yliopistossa, vaikka ne eivät työllistäkään kovin montaa. Ne ovat perinteitä, osa kulttuuriamme - inhimillistä pääomaa, jota en toivoisi uhrattavan lyhytnäköisen säästöpolitiikan alttarilla. Säästää voi, yliopistoiltakin, mutta niiden muuttaminen työntekijätehtaiksi menee liian pitkälle.

Yliopisto edustaa korkeinta inhimillistä tietoa. Se on linkki menneiden ja tulevien sukupolvien välillä. Se ei ole, eikä sen koskaan pidäkään olla pelkkä tuotatolaitos, jossa valmistetaan aivottomia uraohjuksia elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tiede ja taide - ne tekevät meistä ihmisiä, ne erottavat meidät elämistä ja supertietokoneista. Ne ovat kaikkein kallisarvoisin omaisuutemme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielestäni työttömäksi kouluttaminen on suurimpia karhunpalveluksia mitä nuorelle voi tehdä - rahoituksen sitominen työllistymiseen pitää huolen että millekään alalle ei ylikouluteta, mikä on hyvä.

Kenet sinä olet valmis kouluttamaan työttömäksi?

Käyttäjän milkoaikio kuva
Milko Aikio

Ohitit pointtini. Liikakoulutus ei kannata, mutta yliopiston ollessa kyseessä rahotuskriteerinä voi olla vain sen tekemä tutkimus, ei mikään mystinen "laadullinen työllistyminen."

Käyttäjän milkoaikio kuva
Milko Aikio

Rautalanka: yliopiston päätehtävä on tuottaa uutta tietoa. Opinto-ohjelmat tulevat siinä sivussa. Ammattikorkeakoulut ovat niitä varten, jotka haluavat vain tuoreimman tiedon, mutta ovat lähinnä kiinnostuneita sen soveltamisesta, eivätkä niinkään uuden tiedon tuottamisesta teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen kautta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Monessa kohdin ole kirjoittajan kanssa samaa mieltä, mutta en kaikissa.
Kirjoittaja sanoo: "Yliopistojen tärkein tehtävä on tehdä tutkimusta, siis tuottaa uutta tietoa. Yliopisto on tieteen ja tutkimuksen instituutio. Sen tuloksia ei ole mielekästä arvioida työllistymisen kautta, sillä yliopiston ei ole tarkoitus ensisijaisesti kouluttaa työntekijöitä, vaan tutkijoita, tieteen tekijöitä".

Vain pieni osa yliopistojen kouluttamista valikoituu ja päätyy tieteen tekijöiksi. Valtaosa on käytännön työtä tekeviä lääkäreitä, metsänhoitajia, juristeja it-ammattilaisia, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja muita vastaavia. On myös tärkeää, että heistä tulee päteviä, tieteellisen kriittiseen ja uutta luovaan ajatteluun pystyviä ammatti-ihmisiä ja että he työllistyvät mahdollisimman hyvin joko palkansaajina tai yrittäjinä. Tästä huolimatta suhtaudun Grahn-Laasosen aloitteeseen hyvin kriittisesti, joskaan en aivan täysin kielteisesti. Mittaaminen on vaikeaa. Huonosti valitut ja huonosti konstruoidut mittarit ohjaavat huonoon päätöksentekoon. Yksipuolisesti valitut mittarit ohjaavat yksipuolisiin ratkaisuihin. Tätä piirrettä on esimerkiksi tutkintojen määrän käytössä mittarina. Tutkintojen määrää kun on helppo kasvattaa tiputtamalla rimaa alemmaksi.

Selvityksiähän on verraten helppo tehdä, eikä se ole edes kovin kallista. Kokonaan toinen asia on, jos niiden tuotoksia yritetään ajaa myös käytäntöön vaikutuksia miettimattä vähän siinä hengessä, että teetäjä haluaa jättää Eskon puumerkkinsä meidän koulu- ja yliopistomaailmaamme. Ja sellaista piirrettä näissä Grahn-Laasosen touhuissa on ollut turhan paljon.

Toimituksen poiminnat