Milko Aikio Oikeuden puolesta, vääryyttä vastaan

Suomi suomalaisille!

Yksi niistä tavoista, jona olemme kansana etääntyneet syvimmästä olemuksestamme, on isänmaallisuuden käsittäminen tunteeksi. Käsitys isänmaallisuudesta tai kansallismielisyydestä on kopioitu amerikkalaisista toimintaelokuvista, joissa kotimaan lippu liehuu robottien taistellessa maan vapaudesta avaruusolioiden kanssa, samalla kun tunteisiin vetoava orkesterimusiikki soi taustalla.

Väitän, että olemme alkaneet vierastaa isänmaallisuutta, koska olemme alkaneet pitää isänmaallisuutta tunteena - joihin suomalaisten on tunnetusti vaikea samaistua. Suomen sateinen itsenäisyyspäivä saattaakin muun maailman kansallismieliseen kiihkoon verrattuna tuntua lähinnä naurettavalta. Varsinkin kun illan päähuvina on vuosia ollut tuntien mittainen käsienhiplauksen ja jäisen tuijotuksen Suomen mestaruuskilpailu. Vaikka tapahtumaa kutsutaan Linnan juhliksi, ilo on niistä kaukana. Presidenttimme puhkesikin kyyneliin käsienhiplauskisan erätauolla.

Suomalaisen juron insinöörimiehen- tai naisen onkin parempi käsittää isänmaallisuus toimintatapana tai menetelmänä. Rauhan aikana ihmiset eivät ole kovin isänmaallisia, koska sille ei ole tarvetta. Vaarojen uhatessa lajillemme tyypillinen yhteistyökyky astuu kuitenkin peliin.

Vaaroja vastaan kannattaa muodostaa joukko, mieluiten mahdollisimman laaja sellainen. Joukko voi koostua oikeastaan keistä tahansa, joilla on jokin yhteinen, yksiselitteinen tapa viestiä ja yksi tai muutamia yksimielisesti sovittuja tavoitteita. Tavoitteita ei voi olla kovin montaa, sillä muuten yhteistyökyky kaatuu erimielisyyksiin. Suomalaisilla on myös oma kieli, jolla viestiä. Kulttuuri siihen liittyvine tapoineen voidaan myös käsittää viestintätavaksi. Ranskalainen ei esimerkiksi ymmärtäisi kaikkia suomalaisen kanssakäymisen hienovaraisia kirjoittamattomia sääntöjä.

Isänmaallisuus on vakiintunut, löyhä tapa organisoida tuollainen edellä kuvaamaani joukko - kuten suomalaiset, jonkin yhteisesti päätetyn tavoitteen - kuten itsenäisyyden - taakse. Isänmaallisuus ei tunnu, sillä monesti siinä ollaan mukana vain niin kauan kuin tarve vaatii. Rauhan aikana mökkiydytään taas piiloon muilta ihmisiltä. Jos kuitenkin haluamme säilyttää jurojen erakkojen metsäläiskulttuurimme, liittyminen osaksi yhteistä rintamaa voi olla välttämätöntä, oli se sitten luonteeltaan poliittinen tai millainen tahansa.

Kansamme tapauksessa suurin viiteryhmä, jonka olemme historiallisesti saaneeet koottua tavoitteidemme taakse, on ollut lähinnä toiset suomalaiset. Silloinkaan emme ole aina tulleet toimeen. Sille lienee syy, miksi 5 miljoonan ihmisen kansa on jakautunut 340 000 neliökilometrin alueelle mahdollisimman etäälle toisistaan. Nykyinen pääministerimmekin kuuluu puolueeseen, jonka keskeisin tavoite on pitää tilanne ennallaan.

Suomalaisuus ei ole pohjimmiltaan etnisyyttä, vaan tiettyjen asenteiden, arvojen ja tapojen summa - kieltä unohtamatta. Kukaan ei ole täysin suomalainen, mutta suomalaisia yhdistää se, että heillä kaikilla on kielen lisäksi jonkin verran suomalaisia asenteita, arvoja ja tapoja.

Maahanmuuttajakin voi siis olla suomalainen. Olen sellaisia tavannutkin. Muiden suomalaisten tavoin he (eka, toka, vika) ovat huolestuneita tiestä, jonne liittovaltio-EU:lle tai vasemmistolaiselle maailmankylälle uskollisuutta vannovat päättäjät ovat meidät vieneet.

Ja kyllä: kansallismielisyyteen liittyy terve ajatus oman viiteryhmän paremmuudesta; se on sama terve tunne, joka saa vanhemman pitämään omista lapsistaan enemmän kuin toisten. Ilman tätä ajatusta suomalaiset olisivat kokeneet 1900-luvun alun venäläistämistoimet sorron sijaan rikkautena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Löysit asioiden pointin.

Yleensä tänne muuttavat haluavat integroitua tavalla tai toisella maahamme ja kulttuuriimme. Heidät hyväksytään aika lailla varauksetta.

Nyt olemme saavuttaneet kuitenkin sen pisteen, että tänne on alettu rakentamaan rinnakkaisyhteiskuntia, jossa ei eletä suomalaisen tapakulttuurin mukaan, vaan tavat ja asenteet tulevat jostain muualta.

Onhan se tosin halpaa ulkomaanmatkailua mennä metrolla Itäkeskukseen.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

"Sveitsi ja Suomi ovat pahoina päivinä turvanneet viisauteen, joka on hakattu Mannerheimin graniittiseen obeliskiin Montreux'ssä: "Pienen maan suurin voima on yksimielisyys.""

http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353055389489

Marsalkka Mannerheim oli luultavasti oikeassa. Mutta tänään Suomesta taitaa olla turha etsiä tuota yksimielisyyttä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pyydän blogisti ihan reilusti Määrittelemään Suomalainen. Ovatko Suomen Venäläiset Suomalaisi? Entä Suomen Virolaiset? Tai Suomen Romanit? Tai Suomen Ruotsalaiset? Tai Suomen Saamelaiset? Tai Suomen Karjalaiset? Entä Evakot? Ovatko Itämeren-Suomalaiset laskettavissa Suomalaisiksi vai ainoastaan Varsinaissuomalaiset ja Uudenmaalaiset? Mitenkä Hämäläiset, Savolaiset, Pohjalaiset ja Kainuulaiset? Mitenkä luetaan Suomen murre, keittiö ja kulttuuri alueet?

Entä voinko laskea itseni Suomalaiseksi kun sukuni on alunperin polveutunut Pohjois-Skotlannin Pikteistä jotka saapuivat Pohjoismaihin laivojen mukana viikinkiajalla? (On ollut kuulema kallis sukuselvitys)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jossain oli hienosti kirjoitettu "Suomessa on useita Suomalaisuuksia" toisaalla taas "Ei ole vain yhtä Suomalaista kulttuuria".

Käyttäjän milkoaikio kuva
Milko Aikio

Kimmo tuossa aika hyvin tiivisti omatkin ajatukseni. Mutta kuten blogissa kirjoitin, kukaan ei ole täysin suomalainen, vaikka yhteisiä piirteitä on. Kielen osaaminen on nyt varmaan ainakin vähimmäisvaatimus, että voi puhua itsestään suomalaisena.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Yhteiskunta ei taida pysyä koossa jos sen sisällä on rinnakkaisia, ensisijaisesti omaa etnisyyttään tai taustaansa korostavia ryhmittymiä. Esimerkkinä Syyrian tilanne: http://nyt.fi/a1305985043417

Monikulttuuriset maat joka yrittävät pysyä koossa, esimerkkinä angloamerikkalainen maailma: Yhdysvallat, UK ja Australia. Ainakin Jenkeissä tuleva kansalainen vannoo valtiolle uskollisuuden valan: http://www.uscis.gov/us-citizenship/naturalization...

Jotta suomi pysyisi jotenkin yhtenäisenä eivätkä sisäiset ristiriidat hajottaisi yhteiskuntaa tulisi ihmisten identifioitua ensisijaisesti suomalaisiksi ja vasta toissijaisesti joksikin muuksi.

Jokaisen joka tätä maata haluaa rakentaa pitäisi siis ensisijaisesti haluta olla "suomalainen", tausta voi olla mitä vaan. "Olen suomalainen, isäni on A:stä ja äitini on B:stä.

Ei niinpäin että olen ensin vaikkapa somalialainen ja vasta sitten suomalainen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomen sisällä on jo ennestään rinnakkaisia, ensisijaisesti samaa etnisyyttään mutta omaa taustaansa korostavia ryhmittymiä. N.itä varmaan huomattavimmat ovat Saamelaiset ja Suomenruotsalaiset mutta ei tule unohtaa hämäläistä, savolaista, karjalaista, kainuulaista tai varsinaissuomalaista ja uudenmaalaista ryhmittymää. Siksi kysyinkin blogistilla miten määritellä "suomalainen".

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

"...varmaan huomattavimmat ovat Saamelaiset ja Suomenruotsalaiset"

Entäpä onko eim. näiden mainitsemiesi "omaa taustaansa korostavien ryhmittymien" viralliset viestit/ ulostulot yhtenäisyyttä rakentavia vai sitä murentavia?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #13

Riippuu paljon näkökulmasta. Omasta mielestä rakentavia, mutta miten sinä näkisit Saamelaisten ja Ahvenanmaalaisten vahvat autonomia pyrkimykset tai Suomen paikoilleen jumittuneen kielipolitiikan?

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen Vastaus kommenttiin #14

Liekö retorinen kysymys, mutta eivät ne kaikki ainakaan lisää "kansakunnan yhtenäisyyttä".

Pikemminkin kinastelu niistä vie energiaa muilta - ehkä tärkeämmiltä - kysymyksiltä.

Kun valtakuntaan syntyy lisää tällaisia vähemmistöjä, keskinäinen kinastelu lisääntyy ja yhä enemmän energiaa käytetään tyhjään suunpieksäntään - joka olisi voitu kokonaan välttääkin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Saamelaiset ja Suomenruotsalaiset ovat kylläkin olleet täällä silloin jo kun Suomen valtio perustettiin. Voidaan hyvin puhua alkuperäis vähemmistöstä johon kuuluvat myös Ruomenromanit, Suomenvenäläiset sekä Suomenvirolaiset. Se että kinastelaanko on ihan siitä kiinni halutaanko asioista keskustella sovussa, myötäilläänkö vähemmistöjä vai pitääkö vähemmistöjen olla hiljaa. Pitää myös muistaa että Suomi on ratifioitunut YKn ihmisoikeudet ja vannoutunut edistämään naisten, lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Suomi ei kuitenkaan ole ratifioinut YKn vammaissopimusta eikä ole näin velvollinen edistämään vammaisten oikeuksia, mutta pyrkii siitä huolimatta edistämään heidänkin oikeuksiaan.

Markku Tervo

Suomen ei ole tarkoituskaan kuulua suomalaisille, muuta kuin juhlapuheissa. Taqiyya & Kitman jyllää eri muodoissaan.

Googlettamalla selviää mitä nuo tarkoittaa.

Taqiyya
Kitman
Goyim (cattle)
Dhimmi

Yli 100% kipuavan ketjutetun verotuksen perusteella nettoveronmaksajien roolissa sinnittelevät suomalaiset ovat pikemminkin jonkun sortin narttuja "bitches".

Asemastamme saa hyvän kuvan kun miettii, vaikkapa siellä sateisessa leipäjonossa mitä tarkoittaa "Follow to money"

http://www.michaeljournal.org/juvdm/caricatures.html

Roolimme on nähtävästi jatkossa olla sekä vanhassa perinteisessä kaksikielisyyden roolissa sekä Goyim (cattle) että Dhimmejä, eli palvella nettoveronmaksajan roolissa verovaroillamme pää-asiallisesti kaikkia muita paitsi itseämme.

Suomi eikä Eurooppa ole vielä oppinut olemaan kunnolla monikulttuurinen ja meidän pitäisi Barbara Lerner Spectren mukaan olla menossa "monikulttuuriseen tilaan".

https://www.youtube.com/watch?v=r1_yo3IC390

Jos huomioidaan työmarkkina-asetelmat ja Goyim/Dhimmi roolimme siinä niin hölmöimmillekkin pitäisi valjeta miksi osa verovaroilla leveästi elävästä kaksikielisestä porukasta kiljahtelee riemuissaan että laiton maahanmuuttobisnes on suunnaton rikkaus! Samassa kuorossa kiljuu nyt myös muut monikulttuuriset.

Laiton maahanmuuttobisnes on näille sankareille itselleen epäilemättä suunnaton rikkaus! (Ainakin varakkaimmille). Rikkaus joka nostaa asuntojen kysyntää ja hintoja koko maassa + tarjoaa kaksikieliselle hallinnolle, terveydenhoitojärjestelmälle, oikeusistuimien ja kaiken muun kovapalkkaisen hallinnoinnin ja byrokratian lisäksi noin 300 ylimääräistä kovapalkkaista virkanimikettä!

http://www.kysy.fi/kysymys/onko-nama-kaikki-virat-...

63 JOHTAJAA
32 PÄÄLLIKKÖÄ
17 ASIANTUNTIJAA
15 KOORDINAATTORIA
14 TUTKIJAA
9 SUUNNITTELIJAA
2 VALVOJAA
1 POHTIVA VIRKAMIES

Nämä kaikki kaksikielisille/monikulttuurisille kuuluvat virat pitää saada jokaiseen suomen kaupunkiin ja pikkukuntaan kuhunkin omansa totta kai!

Tässä kohtaa yli 100% ketjutettuja veroja maksavaa nettoveronmaksajan rooliin pakotettu tavallinen yksikielinen suomalainen Goyim/Dhimmi saattaisi olla hyvä hetki miettiä mitä tämä kaikki hänelle tarkoittaa. Ja että mitä ihmettä se Taqiyya/Kitman tässä yhteydessä voisi tarkoittaa. Ei suinkaan meitä yritetä taas kerran uunottaa?

Yrittäminen ja itsensä elättäminen on näissä oloissa jo valmiiksi onnistumisen suhteen lähes entisaikojen Gladiaattorin hommaa. Katsomo on täynnä kovapalkkaisia pohtivia virkamiehiä.

Jos tämän tyyppinen perseily on niin hyvää bisnestä niin miksi upporikkaat arabimaat eivät itse ota pakolaisia? Omia naapureitaan, omia uskonveljiään.

Kuwaitilaisviranomainen kertoo muun muassa, että Kuwait ja muut Persianlahden maat ovat liian arvokkaita ottaakseen pakolaisia. (Video)

http://mvlehti.net/2015/10/08/lukija-miksi-rikkaat...

Näyttää siltä että kansalaisten mielipiteet jakautuvat kansalliseen etuun liittyvissä asioissa "nuiviin" ja "suvakkeihin" aika tarkkaan sen mukaan mihin kansalaisen oma toimeentulo perustuu.

Jos henkilöllä itsellä on verovaroin kustannettu vakaa turvattu hyväpalkkainen virkatyösuhde julkishallinnossa, niin on helppoa ja ymmärrettävää olla suvaitsevainen.

Tämä poliittisia erimielisyyksiä synnyttävä asetelma näkyy selvästi mm.laittomaan maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Laittomuutta kannatetaan aivan julkisesti eikä eri edunsaajaryhmien jääviys kiusaa.

Jotta järjestäytyneen rikollisuuden ajamista laittomuuksista koituvilta eturistiriidoilta vältytään ja lakien kunnioitus palautuisi niin kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on välttämätöntä että palkkojen polkeminen ja kilpailukykyvaatimukset on saatava koskemaan kaikki väestöryhmiä ei vain nettoveronmaksajia. Palkkojen ja työehtojen harmonisointi vastaamaan yksityisen sektorin vastaavia pelisääntöjä.

Sitä saa mitä tilaa. Suomalainen kilpailukyky saadaan Keskustalaisia ja Kokoomuslaisia tyydyttävään kuntoon vain jos ja kun romutetaan loputkin perinteiset verovaroilla rahoitetut virkasuhteet ja kilpailutetaan ne keskitetysti vuosittain Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyritysten kesken.

http://www.hpl.fi/

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Tämä kirjoitus lopetti USAri taukoni!

Bravo, onnitteluni osuvasta ja muutenkin mainiosta tekstistä, jota jakaa mielellään ja terveen isänmaallisesti ylpeänä.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Hyvä ja asialinen kirjoitus tulenarasta aiheesta, kiitos siitä ja enemmän tällaista.

"5 miljoonan ihmisen kansa on jakautunut 340 000 neliökilometrin alueelle mahdollisimman etäälle toisistaan"

Tuo ei tosin pidä paikkaansa, muistini mukaan kolme ja puoli miljoonaa Suomen asukasta on pakkautunut alueelle Tampereelta etelään, paljolti Helsingradin seudulle.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

"Suomalaisuus ei ole pohjimmiltaan etnisyyttä, vaan tiettyjen asenteiden, arvojen ja tapojen summa - kieltä unohtamatta."

Eli yksinkertaisemmin sanottuna Aikion mukaan isänmaallisuus on joukko normeja.

Mutta kun Suomen katajainen kansa meni viime vaaleissa äänestämään normien purkamisen puolesta, niin kuinka silloin syöttää ihmisille isänmaallisuutta?

Käyttäjän milkoaikio kuva
Milko Aikio

Kyllä. Suomalaisuus on joukko sellaisia normeja (suomeksi sanottuna sääntöjä), jotka ovat välttämättömiä vapaudelle - suomalaisten vapaudelle. Vapaus taas on se määrä normeja, joka tarvitaan normien vähäisyyden ylläpitämiseksi. Esim. monet uskonnot normittavat minkä ehtivät, joten normi joka suojelee niitä arvostelulta (laki uskonrauhan rikkomisesta) on vapautta vähentävä normi, kun taas sananvapaus on vapautta ylläpitävä normi (eli sääntö).

Toimituksen poiminnat